Borderline-persoonallisuushäiriö: diagnoosi- ja hoitokriteerit

BPD aiheuttaa oireita, kuten emotionaalista ja suhteen epävakautta sekä korkeampaa ahdistustasoa. Hoidon vakuutusturva voi vaihdella, joten sinun on tarkistettava erityinen suunnitelmasi.

Borderline persoonallisuushäiriö (BPD) on ryhmän B persoonallisuushäiriö, jolle on ominaista lisääntynyt herkkyys hylkäämiselle, ihmissuhteiden epävakaus ja haasteet tunteiden, minäkuvan ja käyttäytymisen hallinnassa.

Tässä on tietoa siitä, kuinka BPD diagnosoidaan ja kattavatko vakuutusyhtiöt sen.

Miten DSM 5 määrittelee borderline persoonallisuushäiriön (BPD)?

Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders, 5. painos (DSM-5) luokittelee BPD:n B-ryhmän persoonallisuushäiriöksi. B-ryhmän persoonallisuushäiriöille on ominaista dramaattinen, emotionaalinen tai arvaamaton käyttäytyminen.

BPD:n ohella klusteri B sisältää antisosiaalisen persoonallisuushäiriön, narsistisen persoonallisuushäiriön ja histrionisen persoonallisuushäiriön. Näillä häiriöillä on yhteisiä piirteitä, kuten vaikeudet säädellä tunteita, impulsiivisuus ja haasteet vakaiden ihmissuhteiden ylläpitämisessä.

BPD aiheuttaa huomattavaa kärsimystä ja heikkenemistä, joita esiintyy usein erilaisten lääketieteellisten ja psykiatristen sairauksien yhteydessä. Se tapahtuu noin 1,6 % väestöstä ja noin 20 % psykiatrisista sairaalahoidoista.

Mitkä ovat borderline-persoonallisuushäiriön (BPD) diagnoosikriteerit?

DSM-5 hahmottelee BPD:n kriteerit läpitunkevana epävakauden mallina ihmissuhteissa, minäkuvassa ja tunteissa, johon liittyy huomattava impulsiivisuus varhaisesta aikuisuudesta lähtien.

Diagnoosi edellyttää vähintään viiden seuraavista:

  • pyrkimykset välttää hylkäämistä, olivatpa ne todellisia tai kuviteltuja
  • identiteettihäiriö ja jatkuvasti epävakaa minäkuva
  • epävakaat ja intensiiviset ihmissuhteet, joihin liittyy idealisointia ja devalvaatiota
  • affektiivinen epävakaus, jolle on ominaista voimakas mielialan reaktiivisuus, joka kestää tunteista muutamaan päivään
  • krooninen tyhjyyden tunne
  • sopimatonta, voimakasta vihaa tai vaikeuksia hallita vihaa
  • impulsiivisuus ainakin kahdella alueella, jotka voivat vahingoittaa itseään (esim. holtiton ajaminen, päihteiden väärinkäyttö, liikakulutus tai ylensyöminen)
  • ohimenevät vainoharhaiset ajatukset tai vakavat dissosiatiiviset oireet (lukuun ottamatta itsemurhaa tai itsensä silpovaa käyttäytymistä, joka kattaa toisen kriteerin)

Borderline-persoonallisuushäiriön kriteerit vakuutusturvalle

BPD:n vakuutussuojan kriteerit voivat vaihdella eri vakuutusyhtiöiden välillä. Yleensä vakuutusturva voi riippua tekijöistä, kuten diagnoosin vakavuudesta, samanaikaisesti esiintyvistä sairauksista ja vakuutussuunnitelman erityisistä ehdoista.

Vakuutusyhtiöt saattavat epäröidä BPD:n korvaamista, koska se on luokiteltu ei-akuutiksi, jatkuvaksi tilaksi. Tähän vastahakoisuuteen vaikuttavat historialliset haasteet, joita Axis II -persoonallisuushäiriöt kohtaavat (luokittelu, jota käytettiin aiemmin DSM-4:ssä) rajoitetun kattavuuden osalta. Axis II -häiriöihin kuuluvat persoonallisuushäiriöt ja älylliset vammat.

BPD:tä sairastavat henkilöt saavat todennäköisimmin hoitoa, joka koskee tiettyjä oireita ja samanaikaisesti esiintyviä häiriöitä yleisen BPD-diagnoosin sijaan.

Vakuutusyhtiöt kattavat usein hoitoja ja interventioita, jotka liittyvät sairauksiin, kuten ahdistuneisuuteen, masennukseen, päihteiden väärinkäyttöön ja syömishäiriöihin, jotka usein liittyvät BPD:hen.

Psykoterapia on yleisesti katettu hoito, ja erilaisia ​​terapeuttisia lähestymistapoja, mukaan lukien dialektinen käyttäytymisterapia (DBT), voidaan sisällyttää. Lääkitys, jos katsotaan tarpeelliseksi ja joskus ennakkoluvalla, on toinen osa hoitoa, jonka vakuutukset voivat kattaa.

BPD:n vakuutuksen saaminen

Kansainvälisen tautien luokituksen 10. painos (ICD-10) BPD:n luokituskoodi on F60.3. Tätä koodia käytetään häiriön tunnistamiseen ja luokitteluun laskutusta ja koodausta varten terveydenhuollon asetuksissa.

Vaikka BPD:n ICD-10-koodi on tärkeä terveydenhuollon ammattilaisten ja vakuutusyhtiöiden välisen viestinnän kannalta, se ei takaa automaattista vakuutusturvaa.

Jos sinulla on BPD ja tarvitset vakuutuksen, aloita ottamalla yhteyttä suoraan vakuutusyhtiöösi. Tiedustele suunnitelmasi erityisehtoja, rajoituksia ja katettuja hoitoja saadaksesi paremman selvyyden BPD:hen liittyvästä hoidosta.

Mitä sinun tulee tehdä, jos epäilet BPD:tä itsessäsi tai rakkaassasi?

Jos epäilet BPD:tä itsessäsi tai läheisessäsi, älä epäröi hakea ammattiapua.

Mielenterveyden ammattilainen voi antaa sinulle kattavan arvioinnin ja diagnoosin sekä auttaa sinua pääsemään alkuun hoitosuunnitelman laatimisessa. Varhainen puuttuminen voi johtaa tehokkaaseen hallintaan ja parempaan hyvinvointiin.

Avoin viestintä on avainasemassa – keskustele huolenaiheistasi rehellisesti palveluntarjoajan kanssa. BPD liittyy vakaviin psykososiaalisiin haasteisiin, lisääntyneeseen vammaisuuteen ja kohonneeseen itsemurhariskiin – 50 kertaa korkeampi kuin yleinen väestö. Ammattitaitoinen terapeutti voi tarjota sinulle tai rakkaallesi arvokasta tukea näiden vaikeuksien selvittämisessä.

Jos oireesi eivät ole BPD:tä, terapeutti voi silti auttaa hallitsemaan stressiäsi ja ahdistustasi sekä auttaa sinua parantamaan suhteitasi muihin.

BPD kuuluu ryhmän B persoonallisuushäiriöihin, joille on ominaista ihmissuhteiden epävakaus, minäkuvahaasteet sekä tunne- ja impulsiiviset vaikeudet. Oireet ilmaantuvat yleensä varhaisessa aikuisiässä aiheuttaen ahdistusta ja heikentävät päivittäistä toimintaa.

Jos epäilet BPD:tä, pyydä arviota mielenterveysalan ammattilaiselta ja keskustele avoimesti huolistasi. Huomaa, että BPD-hoidon vakuutusturva vaihtelee, joten on tärkeää tarkistaa suunnitelmasi tiedot.

Varhainen puuttuminen ja asianmukainen hoito voivat vaikuttaa myönteisesti tilan hallintaan.

Lue lisää