Ateroskleroosin kääntäminen

Ateroskleroosi, joka tunnetaan yleisemmin valtimoiden kovettumisena, on vakava tila. Kun sinulla on diagnosoitu sairaus, sinun on tehtävä erittäin tärkeitä, pysyviä elämäntapamuutoksia estääksesi sen lisäkomplikaatiot.

Mutta voiko sairauden kääntää? Se on monimutkaisempi kysymys.

Mikä on ateroskleroosi?

Sana ”ateroskleroosi” tulee kreikan sanoista ”athero” (”tahna”) ja ”skleroosi” (”kovuus”). Tästä syystä tilaa kutsutaan myös ”valtimoiden kovettumiseksi”.

Sairaus alkaa hitaasti ja etenee ajan myötä. Jos sinulla on korkea kolesteroli, ylimääräinen kolesteroli voi lopulta kerääntyä ja kerääntyä valtimon seinämiin. Keho voi sitten reagoida kertymiseen lähettämällä valkosoluja hyökkäämään sitä vastaan, aivan kuten ne hyökkäisivät bakteeri-infektiota vastaan, ja tulehdus voi ilmaantua.

Solut voivat muuttua tai kuolla syötyään kolesterolia, ja myös kuolleet solut voivat alkaa kerääntyä valtimoon. Tämä voi johtaa tulehdukseen. Kun tulehdus kestää pidempään, voi esiintyä arpeutumista, jäykistymistä ja kalkkeutumista. Tässä vaiheessa valtimoihin muodostunut plakki tyypillisesti kovettuu.

Kun valtimot kapenevat, veri ei ehkä pääse pääsemään alueille, joihin sen on päästävä.

Myös sydänkohtauksen tai aivohalvauksen riski voi olla suurempi. Tämä voi tapahtua, jos veritulppa irtoaa toiselta kehon alueelta. Hyytymä voi sitten juuttua kapeaan valtimoon ja katkaista verenkierron kokonaan.

Voiko sen kääntää?

Dr. Howard Weintraub, kardiologi NYU Langone Medical Centeristä, sanoo, että kun sinulla on diagnosoitu ateroskleroosi, eniten voit tehdä on estää etenemistä ja lisäkomplikaatioita.

Hän selittää myös, että ”toistaiseksi tehdyissä tutkimuksissa plakin kertymisen vähenemisen määrä, joka on havaittu 1 tai 2 vuoden aikana, mitataan millimetrin sadasosalla.”

Lääkehoitoa, säännöllistä liikuntaa ja ruokavaliomuutoksia voidaan käyttää estämään ateroskleroosin paheneminen ja stabiloimaan plakkia, mutta ne eivät pysty korjaamaan tautia.

Esimerkiksi vaikka aspiriinin verta ohentavat ominaisuudet ovat hyödyllisiä verihyytymien vähentämisessä ja siten aivohalvausten ja sydänkohtausten ehkäisyssä, vuonna 2017 tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että sillä ei ollut vaikutusta valtimoplakkien vähentämiseen.

Joitakin lääkkeitä voidaan myös määrätä lisäämään mukavuuttasi, varsinkin jos sinulla on rinta- tai jalkakipu oireena.

Statiinit ovat tehokkaimpia ja yleisimmin käytettyjä kolesterolia alentavia lääkkeitä Yhdysvalloissa. Ne toimivat estämällä maksassasi olevan proteiinin, jota elimistö käyttää matalatiheyksisen lipoproteiinin (LDL) tai huonon kolesterolin tuottamiseen.

Weintraubin mukaan mitä alemmas lasket LDL:n, sitä todennäköisempää on, että plakin kasvu pysähtyy.

Yhdysvalloissa on saatavilla seitsemän yleisesti määrättyä statiineja:

  • atorvastatiini (Lipitor)

  • fluvastatiini (Lescol)
  • lovastatiini (Altoprev)

  • pitavastatiini (Livalo)

  • pravastatiini (Pravachol)

  • rosuvastatiini (Crestor)

  • simvastatiini (Zocor)

Tasapainoinen ruokavalio ja säännöllinen liikunta voivat olla molemmat erittäin tärkeitä osia korkean verenpaineen ja korkean kolesterolin alentamisessa, jotka ovat kaksi merkittävää ateroskleroosin aiheuttajaa.

Vaikka terveydenhuollon ammattilaisesi määrää statiineja, sinun kannattaa harkita ravintoainerikkaiden elintarvikkeiden syömistä ja säännöllistä harjoittelua. Lääkärisi voi myös auttaa sinua tässä.

Weintraub sanoo: ”Kuka tahansa voi syödä lääkkeen, jonka annamme heille.” Hän varoittaa, että ilman tasapainoista ruokavaliota ”lääke toimii edelleen, mutta ei yhtä hyvin”.

Jos tupakoit, kannattaa harkita tupakoinnin lopettamista. Tupakointi voi aiheuttaa plakin kertymistä valtimoihin. Se voi myös vähentää hyvän kolesterolin (HDL) määrää ja nostaa verenpainetta, mikä voi lisätä valtimoiden stressiä.

Tässä on joitain muita elämäntapamuutoksia, joita voit yrittää tehdä.

Harjoittele

Pyri 30-60 minuuttia päivässä kohtuulliseen kardioharjoitteluun.

Tämä määrä toimintaa voi auttaa sinua:

  • hallita kohtuullista painoa
  • ylläpitää vakaata verenpainetta
  • nostaa HDL (hyvä kolesteroli) tasoa
  • alentaa triglyseridejäsi

Ruokavalion muutokset

Kohtuullisen painon hallinta voi vähentää riskiäsi kehittää ateroskleroosista johtuvia komplikaatioita.

Seuraavat vinkit ovat muutamia tapoja tehdä tämä. Voit yrittää:

  • Vähennä sokerin saantia. Vähennä tai poista virvoitusjuomien, makean teen ja muiden sokerilla tai maissisiirappilla makeutettujen juomien tai jälkiruokien kulutusta.
  • Syö enemmän kuitua. Lisää täysjyväviljojen kulutusta ja syö 5 annosta hedelmiä ja vihanneksia päivässä.
  • Syö terveellisiä rasvoja. Oliiviöljy, avokado ja pähkinät ovat terveellisiä vaihtoehtoja.
  • Syö vähärasvaisempia lihapaloja. Hyviä esimerkkejä ovat ruoholla ruokittu naudanliha ja kanan- tai kalkkunanrinta.
  • Vältä transrasvoja ja rajoita tyydyttyneitä rasvoja. Näitä löytyy enimmäkseen erittäin jalostetuista elintarvikkeista, ja molemmat voivat saada kehosi tuottamaan enemmän kolesterolia.
  • Rajoita natriumin saantia. Liian paljon natriumia ruokavaliossasi voi edistää korkeaa verenpainetta.
  • Rajoita alkoholinkäyttöäsi. Säännöllinen juominen voi nostaa verenpainetta, edistää tahatonta painonnousua ja häiritä levollista unta.

Entä jos lääkitys ja ruokavaliomuutokset eivät auta?

Leikkausta pidetään aggressiivisena hoitona ja se suoritetaan vain, jos tukos on hengenvaarallinen eikä henkilö ole reagoinut lääkehoitoon. Kirurgi voi joko poistaa plakin valtimosta, laittaa stentin tai ohjata verenkiertoa tukkeutuneen valtimon ympärille.

Miten ateroskleroosi diagnosoidaan?

Terveydenhuollon ammattihenkilösi voi määrittää säännöllisen fyysisen kokeen aikana, onko sinulla ateroskleroosin riskitekijöitä.

Ateroskleroosia esiintyy yleisemmin ihmisillä, joilla on tupakointi tai sairauksia, kuten:

  • diabetes
  • korkea verenpaine
  • korkea kolesteroli
  • lihavuus

Terveydenhuollon ammattihenkilösi voi tilata testejä, mukaan lukien:

  • Kuvantamistestit. Ultraääni, CT-skannaus tai magneettiresonanssiangiografia voi antaa terveydenhuollon ammattihenkilölle mahdollisuuden nähdä valtimosi sisälle ja määrittää tukosten vakavuuden.
  • Nilkka-olkivarsiindeksi. Nilkkojen verenpainetta verrataan käsivarren verenpaineeseen. Jos ero on epätavallinen, sinulla saattaa olla ääreisvaltimotauti.
  • Sydämen stressitestit. Terveydenhuollon ammattilainen tarkkailee sydäntäsi EKG:lla, kun harjoitat fyysistä toimintaa, kuten pyöräilet paikallaan tai kävelet reippaasti juoksumatolla. Koska harjoitus saa sydämesi työskentelemään kovemmin, se voi auttaa terveydenhuollon ammattilaistasi selvittämään, onko kyseessä tukos.

Vaikka ateroskleroosi ei sinänsä ole ”reversiibeli”, on olemassa erilaisia ​​hoitoja, jotka hidastavat prosessia ja estävät sen pahenemisen, jopa leikkausta. Keskustele lääkärisi kanssa parhaista vaihtoehdoistasi.

Lue lisää