Voitko kehittää alkoholi-intoleranssia COVID-19:n jälkeen?

Useat anekdoottiset raportit viittaavat siihen, että alkoholi-intoleranssi saattaa liittyä pitkään COVID-tautiin, erityisesti virusperäiseen väsymysoireyhtymään (PVFS).

Pitkä COVID viittaa jatkuviin oireisiin, jotka ilmaantuvat yli kolme viikkoa alkuperäisen COVID-19-tartunnan jälkeen.

Useiden anekdoottisten raporttien mukaan alkoholi-intoleranssi, jolle on ominaista reaktiot, kuten pahoinvointi, alhainen verenpaine, väsymys ja huimaus alkoholin nauttimisen yhteydessä, voi olla ainutlaatuinen pitkä COVID-oireyhtymä.

Onko alkoholi-intoleranssi oire pitkästä COVID-19:stä?

Vaikka sitä ei rajoitetun tutkimuksen vuoksi yleisesti tunnusteta pitkän COVIDin oireeksi, jotkut henkilöt ovat raportoineet alkoholi-intoleranssista.

On yhä enemmän todisteita siitä, että se voi olla ainutlaatuinen oire pitkästä COVID-oireyhtymästä, erityisesti post-virus väsymysoireyhtymästä (PVFS).

Voiko COVID-19 aiheuttaa alkoholi-intoleranssia?

Vaikka COVID-19:n jälkeistä alkoholi-intoleranssia koskeva tutkimus on rajallista, lukuisat anekdoottiset raportit viittaavat siihen, että alkoholi-intoleranssi voi olla oire pitkästä COVID-taudista joillekin henkilöille.

Jotkut ihmiset kertovat tuntevansa pahoinvointia vain pienen alkoholimäärän nauttimisen jälkeen, kun taas toiset kertovat kokevansa krapulan kaltaisia ​​oireita, jotka vaikuttavat suhteettomilta alkoholinkäyttöön nähden.

Maaliskuussa 2021 julkaistussa blogikirjoituksessa neurologi Georgia Lea keskusteli mahdollisesta yhteydestä pitkän COVIDin, erityisesti PVFS-tyypin, ja alkoholi-intoleranssin välillä.

Ennen COVID-19:n kehittymistä hän saattoi nauttia alkoholia mukavasti. Mutta hänen tartunnansa jälkeen hän ei kestänyt edes pieniä määriä alkoholia, ja hän koki epämiellyttäviä tuntemuksia, kuten huimausta, hitautta ja levottomuutta jo muutaman siemailun jälkeen.

Koska COVID-19:n jälkeisestä alkoholi-intoleranssista on saatavilla vain vähän tietoja, on kuitenkin epäselvää, onko kyseessä tilapäinen vai pitkäaikainen oire. Lisätutkimusta tarvitaan tämän ilmiön selkeämmän ymmärtämiseksi.

Mitkä ovat alkoholi-intoleranssin oireet?

Alkoholi-intoleranssi on tila, jossa elimistö reagoi negatiivisesti alkoholin käyttöön. Se liittyy tyypillisesti kyvyttömyyteen käsitellä tai metaboloida alkoholia kunnolla.

Alkoholi-intoleranssin oireet voivat vaihdella, mutta usein niitä ovat:

  • Huuhtelu: Iho voi punoittaa ja lämmetä.
  • Pahoinvointi: Saatat tuntea olosi väsyneeksi tai oksentaa alkoholin nauttimisen jälkeen.
  • Päänsärky: Alkoholi voi laukaista päänsärkyä tai migreenikohtauksia.
  • Nopea syke: Sydämesi voi lyödä nopeammin (tykytystykytys).
  • Alhainen verenpaine: Tämä voi johtaa huimaukseen tai pyörtymiseen.
  • Ruuhkat: Joillakin henkilöillä on tukkoinen tai vuotava nenä.
  • Ihoreaktiot: Kutiava iho tai nokkosihottuma voi kehittyä.
  • Ruoansulatushäiriöt: Ripulia tai vatsakramppeja voi esiintyä.
  • Väsymys: Alkoholi-intoleranssi voi aiheuttaa yleistä väsymystä tai väsymystä.

Muut tekijät, jotka voivat johtaa alkoholi-intoleranssiin

Muita tekijöitä, jotka voivat johtaa alkoholi-intoleranssiin, ovat:

  • Genetiikka: Tietyt geneettiset tekijät voivat tehdä joistakin henkilöistä alttiimpia alkoholi-intoleranssille.
  • Lääkkeet: Jotkut lääkkeet, kuten tietyt antibiootit, masennuslääkkeet tai antihistamiinit, voivat olla vuorovaikutuksessa alkoholin kanssa ja aiheuttaa haittavaikutuksia.
  • Histamiini-intoleranssi: Histamiini-intoleranssista kärsivillä saattaa olla todennäköisemmin oireita alkoholia nauttiessaan, koska alkoholi voi laukaista histamiinin vapautumisen.
  • Allergiat: Henkilöt, jotka ovat allergisia tietyille alkoholijuomien aineosille, kuten jyville tai sulfiiteille, voivat kokea intoleranssia.
  • Ruoan vuorovaikutus: Tiettyjen elintarvikkeiden, kuten runsaasti histamiinia sisältävien elintarvikkeiden (vanhennettu juusto, soijakastike) nauttiminen alkoholin kanssa voi pahentaa intoleranssin oireita joillakin yksilöillä.
  • Taustalla olevat sairaudet: Olosuhteet, kuten maksasairaus, maha-suolikanavan sairaudet ja myalginen enkefalomyeliitti/krooninen väsymysoireyhtymä (ME/CFS), voivat vaikuttaa siihen, miten keho käsittelee alkoholia, mikä lisää intoleranssin todennäköisyyttä.

Jonkin verran todisteita ehdottaa, että COVID-19:n jälkeisellä väsymysoireyhtymällä voi olla samanlaisia ​​piirteitä kuin ME/CFS:ssä, jossa noin 4/5 henkilöä osoittaa alkoholi-intoleranssia.

Tämä yhteys voi antaa oivalluksia siitä, kuinka kauan COVID voi edistää alkoholi-intoleranssia.

Eräs teoria viittaa siihen, että COVID-19:ää aiheuttava virus toimii vakavana stressitekijänä ja mahdollisesti vaikuttaa aivojen osaan, jota kutsutaan hypotalamuksen paraventrikulaariseksi tumaksi (PVN). Tämä voi tehdä VAT:sta erityisen herkän elämän rasituksille, mikä aiheuttaa väsymystä ja relapsioita, jotka ovat samanlaisia ​​kuin ME/CFS.

Kun stressi ylittää tietyn rajan, se voi laukaista aivotulehduksen, mikä johtaa ME/CFS:n kaltaisiin oireisiin, mukaan lukien alkoholi-intoleranssi. Jatkuva tutkimus, mukaan lukien edistyneet aivoskannaukset, pyrkii tutkimaan näitä yhteyksiä edelleen.

Hoitovaihtoehdot

Pitkän COVID-taudin hoito, mukaan lukien oireet, kuten alkoholi-intoleranssi, sisältää tyypillisesti monialaisen lähestymistavan, jonka tarkoituksena on hallita tiettyjä oireita ja parantaa yleistä hyvinvointia.

Tässä on joitain hoitovaihtoehtoja:

  • Oireiden hallinta: Yksittäisten oireiden käsitteleminen on tärkeä osa pitkää COVID-hallintaa. Alkoholi-intoleranssin osalta sinun tulee harkita alkoholin käytön vähentämistä tai lopettamista, jos se pahentaa oireitasi.
  • Levätä: Lepoa suositellaan yleisesti pitkien COVID-sairauksien aikana, ja on tärkeää nopeuttaa toimintaasi välttääksesi ylikuormitusta, joka voi pahentaa oireita.
  • Fysioterapia: Fysioterapia voi auttaa lihasheikkouteen ja kipuihin. Se voi sisältää lempeitä harjoituksia ja venyttelyjä liikkuvuuden ja voiman parantamiseksi.
  • Toimintaterapia: Toimintaterapeutit voivat auttaa päivittäisten toimintojen hallinnassa ja energiaa säästävien strategioiden löytämisessä.
  • Kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT): CBT voi olla hyödyllinen psyykkisten oireiden, kuten ahdistuneisuuden ja masennuksen, hallinnassa, jotka voivat liittyä pitkään COVID-tautiin.
  • Lääkkeet: Joissakin tapauksissa lääkkeitä voidaan määrätä hallitsemaan tiettyjä oireita, kuten kipua, unihäiriöitä tai mielialahäiriöitä.
  • Ruokavalio ja ravinto: Tasapainoinen ruokavalio voi tukea immuunijärjestelmää ja yleistä terveyttä. On tärkeää ylläpitää hyvää ravintoa, varsinkin jos ruokahalua tai ruoansulatusongelmia esiintyy.
  • Nesteytys: Hyvin nesteytettynä pysyminen on tärkeää, koska nestehukka voi pahentaa oireita.
  • Tutkimus ja kliiniset kokeet: Kliinisiin kokeisiin ja tutkimuksiin osallistuminen voi tarjota pääsyn huippuluokan hoitoihin ja hoitoihin pitkän COVID-taudin hoitoon.

Bottom line

Vaikka tutkimus COVID-viruksen jälkeisestä alkoholi-intoleranssista on edelleen rajallinen, anekdoottiset todisteet viittaavat siihen, että se on oire, jonka monet ihmiset ovat kokeneet viruksen jälkeen.

Vaikka taustalla olevia mekanismeja ei täysin ymmärretä, oire voi liittyä laajempaan pitkäaikaiseen COVID-tilaan ja jakaa yhtäläisyyksiä sairauksien, kuten myalgian enkefalomyeliitin/kroonisen väsymysoireyhtymän (ME/CFS) kanssa.

Lisää tutkimusta tarvitaan sen syiden ja hoitovaihtoehtojen ymmärtämiseksi. Sillä välin terveydenhuollon tarjoajien tulee ottaa alkoholi-intoleranssi huomioon arvioidessaan ja hoitaessaan COVIDin jälkeisiä oireita.

Lue lisää