Yleiskatsaus
Mikä on jatkuva masennushäiriö?
Pysyvä masennushäiriö (PDD) on lievä tai kohtalainen masennus, joka ei mene pois. PDD-potilaalla on surullinen, synkkä tai huono mieliala ja kaksi tai useampia muita masennuksen oireita. Oireet kestävät suurimman osan päivästä, useimpina päivinä, pitkän ajan.
Terveydenhuollon tarjoajat kutsuivat tilaa dystymiaksi tai dystymiaksi.
Mitä eroa on masennuksella ja jatkuvalla masennushäiriöllä?
Jatkuva masennushäiriö on eräänlainen masennuksen muoto. Se on vähemmän vakava kuin vakava masennushäiriö – toinen tyyppi – mutta se jatkuu. Se määritellään kestäväksi vähintään kaksi vuotta aikuisilla ja vähintään yhden vuoden lapsilla ja teini-ikäisillä. Tänä aikana oireet eivät voi olla poissa yli kaksi peräkkäistä kuukautta, jotta ne täyttävät PDD:n kriteerit.
Kuinka yleistä krooninen masennus on?
PDD voi tapahtua kenelle tahansa missä iässä tahansa. Itse asiassa vähintään 3 % Yhdysvaltain väestöstä kokee sen jossain vaiheessa elämäänsä.
PDD on yleisempää naisilla ja ihmisillä, joilla on sama sairaus.
Oireet ja syyt
Mikä aiheuttaa jatkuvan masennushäiriön?
Tiedemiehet eivät täysin ymmärrä, mikä aiheuttaa PDD:tä. Mutta se saattaa liittyä alhaisiin serotoniinitasoihin. Serotoniini on luonnollinen hormoni, joka hallitsee tunteitamme ja hyvinvoinnin tunteita. Se vaikuttaa myös muihin kehon toimintoihin.
PDD voi laukaista traumaattinen tapahtuma elämässä. Esimerkkejä ovat työpaikan menettäminen, rakkaansa kuolema, rikos tai ero.
Mitkä ovat PDD:n oireet?
PDD:n pääoire on surullinen, matala tai synkkä mieliala. Muita merkkejä voivat olla:
-
Väsymys.
- Toivottomuuden, arvottomuuden tai eristäytymisen tunne.
- Ruokahaluttomuus tai ylensyönti.
- Keskittymisen puute.
- Rajoitettu energia.
- Alhainen itsetunto.
- Ongelmia töissä tai koulussa.
- Nukkumisvaikeuksia tai liian paljon nukkumista.
Useimmilla PDD-potilailla on myös vakava masennuksen episodi ainakin kerran jossain vaiheessa, jota kutsutaan joskus ”kaksoismasennusksi”.
Diagnoosi ja testit
Miten jatkuva masennushäiriö diagnosoidaan?
Jos epäilet, että sinulla on PDD, keskustele terveydenhuollon tarjoajan kanssa. Krooniselle masennukselle ei ole olemassa testejä, joten diagnoosi tulee palveluntarjoajan kanssa käydyistä keskusteluista. Palveluntarjoaja saattaa kysyä:
- Onko sinulla paljon surua?
- Onko sinulla erityisiä syitä, miksi tunnet olosi masentuneeksi?
- Onko sinulla nukkumisvaikeuksia?
- Onko sinulla keskittymisvaikeuksia?
- Käytätkö mitään lääkkeitä?
- Kuinka kauan sinulla on ollut näitä oireita?
- Ovatko oireet koko ajan vai tulevat ja menevät?
Terveydenhuollon tarjoaja voi määrätä verikokeita tai virtsatestejä muiden syiden sulkemiseksi pois. Terveydenhuollon tarjoaja voi myös ohjata sinut psykologille tai psykiatrille keskustelemaan oireistasi. Nämä palveluntarjoajat on erityisesti koulutettu keskustelemaan mielenterveydestä.
Hallinta ja hoito
Miten jatkuvaa masennusta hoidetaan?
PDD:n tehokkain hoito yhdistää lääkkeet ja puheterapian tai neuvonnan.
Masennuslääkkeet ovat reseptilääkkeitä, jotka voivat lievittää masennusta. Masennuksen hoitoon on olemassa monia erilaisia lääkkeitä. Yleisimmin käytetyt jaetaan kahteen laajaan luokkaan:
- Selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät (SSRI).
- Serotoniini-norepinefriinin takaisinoton estäjät (SNRI:t).
Saatat joutua ottamaan lääkkeitä kuukauden tai pidempään, ennen kuin huomaat eron. Varmista, että jatkat lääkkeen ottamista juuri niin kuin lääkärisi on määrännyt. Vaikka sinulla olisi sivuvaikutuksia tai tunnet olosi paljon paremmaksi, älä lopeta keskustelematta ensin terveydenhuollon tarjoajan kanssa.
Neuvonta voi myös auttaa hallitsemaan PDD:tä. Yksi terapiatyyppi, kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT), on usein hyödyllinen masennukseen. Terapeutti tai psykologi auttaa sinua tutkimaan ajatuksiasi ja tunteitasi ja kuinka ne vaikuttavat toimintaasi. CBT voi auttaa sinua poistamaan negatiiviset ajatukset ja kehittämään positiivisempaa ajattelua.
Ennaltaehkäisy
Voinko estää jatkuvaa masennusta?
Vaikka et voi estää masennusta, voit tehdä joitain asioita lieventääksesi sitä:
- Syö hyvin tasapainoinen ruokavalio, joka sisältää ravitsevia ruokia.
- Harjoittele useita kertoja viikossa.
- Rajoita alkoholia ja vältä huumeita.
- Ota määrätyt lääkkeet oikein ja keskustele mahdollisista sivuvaikutuksista terveydenhuollon tarjoajien kanssa.
- Tarkkaile PDD:n muutoksia ja keskustele niistä terveydenhuollon tarjoajasi kanssa.
Näkymä / ennuste
Mitkä ovat jatkuvasta masennushäiriöstä kärsivien ihmisten näkymät?
Lääkityksen, puheterapian ja elämäntapamuutosten avulla voit hallita PDD:tä ja tuntea olosi paremmaksi. Mutta joillakin ihmisillä on masennusoireita koko elämänsä ajan.
Useimmilla PDD-potilailla on yksi tai useampi vakavan masennuksen jakso. Jos masennus pahenee, keskustele terveydenhuollon tarjoajan kanssa.
Milloin minun pitäisi hakeutua välittömään hoitoon?
Jos ajattelet vahingoittavasi itseäsi tai jotakuta toista, kerro siitä jollekin heti. Voit kertoa asiasta terveydenhuollon tarjoajalle, ystävälle tai perheenjäsenelle.
Voit myös ottaa yhteyttä National Suicide Prevention Lifeline -palveluun:
- Soittaa puhelimella: 800.273.TALK (8255)
- Keskustella verkossa: http://www.suicidepreventionlifeline.org/.
Et ole yksin, ja aina on joku, joka haluaa auttaa.
Asuminen kanssa
Miten selviän jatkuvasta masennushäiriöstä?
Lääkkeiden ottamisen ja terapiassa käymisen lisäksi harkitse asioita, joista pidät, kuten:
- Tee jotain kivaa toiselle.
- Mene elokuvaan, esitykseen tai pallopeliin.
- Vieraile ihmisten kanssa, joilla on positiivinen asenne.
- Maalaa tai kokeile taidetta ja käsitöitä.
- Vietä aikaa ulkona.
- Vietä aikaa ystävien kanssa, henkilökohtaisesti tai puhelimessa.
- Käy joogatunnilla, opi meditoimaan tai kävele ystävän kanssa.
PDD voi saada sinut tuntemaan olosi surulliseksi tai masentuneeksi suurimman osan päivästä, useimmat päivät, pitkän ajan kuluessa. Keskustele terveydenhuollon tarjoajan kanssa, jos sinulla on masennusoireita. Lääkitys, neuvonta ja terveelliset elämäntavat voivat parantaa oloasi. Jos sinusta tuntuu, että saatat satuttaa itseäsi tai jotakuta muuta, hae apua välittömästi. Et ole yksin.
