Terveys ja hyvinvointi koskettavat meitä jokaista eri tavalla. Tämä on yhden henkilön tarina.
Aluksi minulla ei ollut aavistustakaan, että minulla on ahdistuneisuushäiriö. Olin ylikuormittunut töissä ja tunnen oloni tavallista enemmän tunteelliseksi, joten otin sairausloman saadakseni pääni kuntoon. Luin, että vapaa-aika voi auttaa sinua tuntemaan olosi positiivisemmaksi ja kokemaan vähemmän masennusta, joten olin varma, että lepo saa minut tuntemaan oloni aivan kuin sateella hetkessä.
Mutta kahden viikon tauon jälkeen henkinen tilani oli romahtanut merkittävästi. Itkin hillittömästi päiviä kerrallaan, ruokahaluni oli olematon, enkä pystynyt nukkumaan. Keräsin rohkeutta mennä lääkäriin pelkästä hämmennystä. En voinut ymmärtää, miksi oloni oli huonompi kuin ennen sairaslomaa.
Onneksi lääkärini oli hyvin empaattinen ja näki tarkalleen, mikä taustalla oli ongelma. Hän päätteli, että se, mitä ajattelin työperäisenä stressinä, oli itse asiassa lamauttava tapaus masennuksesta ja ahdistuksesta.
Aluksi annoin ahdistuneisuuden kuplia pois pinnan alta, samalla kun keskityin löytämään helpotusta masennuksen vakavimpiin oireisiin. Aloitin masennuslääkekurssin ja ryhdyin harjoittelemaan päivittäin. Näiden kahden asian yhdistelmä sekä stressaavan työni lopettaminen auttoi hiljentämään voimakkaita toivottomuuden tunteita, emotionaalista tunnottomuutta ja itsemurha-ajatuksia.
Muutaman kuukauden kuluttua lääkitys alkoi todella tehota. Mutta kun mielialani parani, ahdistuksen lamauttavat oireet pysyivät yleisempänä kuin koskaan.
Kuinka hallinnan etsiminen kulutti minut
Kuten niin monet miljoonista ahdistuksesta maailmanlaajuisesti kokevista ihmisistä, halusin hallita elämääni. Minusta tuli pakkomielle laihduttamiseen, ja vaikka minulla ei koskaan diagnosoitu syömishäiriötä, minulla oli joitakin huolestuttavia oireita.
Punnitsin itseni kolme tai neljä kertaa päivässä ja jakaisin kaikki ruoat hyviin tai huonoihin luokkiin. Kokonaiset ruoat, kuten kana ja parsakaali, olivat hyviä, ja kaikki prosessoitu oli huonoa. Opin, että ruuat, kuten riisi, kaura, sokerimaissi ja perunat, voivat nostaa verensokeria ja aiheuttaa himoa, joten myös niistä tuli ”pahoja”.
Himo tuli joka tapauksessa, ja reagoin joko pureskelemalla roskaruokaa ja sylkemällä sen roskakoriin tai söin suuria määriä ruokaa, kunnes tunsin oloni huonovointiseksi.
Kävin kuntosalilla joka päivä, joskus jopa kolme tuntia kerrallaan, nostelemassa painoja ja tekemässä kardioa. Jossain vaiheessa kuukautiskiertoni pysähtyi.
Kehokuva-ongelmani muuttuivat sitten sosiaaliseksi ahdistukseksi. Luovuin alkoholista parantaakseni mielialaa, mutta ilman vodkaa kädessäni minun oli vaikea rentoutua ja avautua jopa parhaiden ystävieni kanssa. Tämä lisääntyi suuremmaksi peloksi joutua selittämään itseni tuntemattomille. Miksi en juonut? Miksi en ollut enää töissä? Ahdistus sai minut katastrofoimaan ja olettamaan pahimman mahdollisen lopputuloksen, ja pelkäsin seurustella julkisesti.
Kerran suunnittelin tapaavani ystäväni, mutta peruutin viime hetkellä, koska olimme menossa ravintolaan, jossa olin kerran käynyt entisen kollegani kanssa. Olin vakuuttunut siitä, että jollain tavalla tuo kollega olisi siellä, ja minun olisi pakko selittää, miksi en ole enää tarpeeksi hyväkuntoinen töihin.
Tämä ajattelutapa tunkeutui elämäni muille osa-alueille, ja tunsin ahdistusta pienistä asioista, kuten oven avaamisesta ja puheluiden soittamisesta. Sain ensimmäisen paniikkikohtaukseni junassa, ja se lisäsi ylimääräistä ahdistusta – pelkoa uudesta kohtauksesta, joka usein riitti aiheuttamaan paniikkikohtauksen.
Alkukohtauksen seurauksena aloin tuntea tuskallista kyhmyä kurkussani aina, kun minun piti nousta junaan. Luulin sen olevan närästystä, mutta huomasin, että se on itse asiassa yleinen fyysinen reaktio ahdistukseen.
Etsi työkaluja palautumiseen
Ahdistuneisuuden fyysisten ja henkisten oireiden voittamiseksi oppiminen on ollut pitkä ja monimutkainen matka. Olen käyttänyt masennuslääkkeitä lääkärini ohjeiden mukaan kuusi vuotta, mikä on auttanut valtavasti. Olen myös käyttänyt ahdistuslääkkeitä silloin tällöin. Ne ovat aina olleet hyvä lyhytaikainen ratkaisu, kun kehoni kieltäytyy rentoutumasta, mutta onneksi olen löytänyt muita työkaluja, jotka ovat auttaneet minua hallitsemaan oireitani täysin.
Koska alkoholi on masennuslääke, lääkärini suositteli, että lopetan sen. Juomatta jättäminen on ollut tärkeää, koska se piti masennukseni loitolla – samalla kun löysin tapoja käsitellä lamauttavaa ahdistustani.
Lopetin laihduttamisen, koska tiesin vaistomaisesti, että se tuo minulle enemmän stressiä kuin onnea. Lihoin hieman painoa ja nyt keskityn tasapainoiseen ruokavalioon kiinnittämättä kaloreita. Harjoittelu on edelleen valtava osa elämääni, mutta se on nyt parannuskeino laihdutustaktiikoiden sijaan, ja kokeilen erilaisia aktiviteetteja – uinnista joogaan – mielialani mukaan.
Töissä ollessani sytytin uudelleen intohimoni kirjoittamiseen ja päätin perustaa oman blogin. Minulla ei tuolloin ollut aavistustakaan, että tällä luovalla kanavalla olisi niin parantavaa voimaa psyykeeni. Monet ihmiset syyttävät sosiaalista mediaa ahdistuksen laukaisevana, mutta olen käyttänyt sitä – yhdessä luovan kirjoittamisen kanssa – positiivisena työkaluna pelkojeni kohtaamiseen. Voin kertoa ahdistuksestani paljon rehellisemmin Facebook-viestissä tai tilapäivityksessä, ja olen dokumentoinut mielenterveystarinani blogissani.
Toiset ovat maininneet Twitterin tehokkaana stressin selviytymismekanismina, ja olen taipuvainen olemaan samaa mieltä. Ahdistuneisuushäiriöni julkistaminen ennen kuin tapaan ihmisiä, painaa mieltäni, mikä antaa minun seurustella helpommin.
Mutta sosiaalisesta mediasta eroaminen on minulle edelleen välttämätöntä päivittäin, ja mielestäni meditaatio on hyödyllinen tapa hidastaa surisevia aivojani netissä vietetyn päivän jälkeen.
Tiedän laukaisevani nyt, ja vaikka ahdistukseni ei ole poissa, voin hallita oireitani, kun niistä tulee ongelma. Jotain niinkin yksinkertaista kuin kofeiinin saantini seuranta voi auttaa minimoimaan ahdistustani ennen pitkää matkaa tai sosiaalista tapahtumaa. Tiedän myös, että jos olen työskennellyt kotoa useita tunteja, minun on mentävä ulos ja saatava raitista ilmaa, jotta negatiiviset ajatukset eivät hiipisi sisään.
En ollut yllättynyt siitä, että luonnossa viettäminen voi vähentää stressin, ahdistuksen ja masennuksen oireita.
Hyväksyä ahdistukseni
Aiemmin pidin mielisairauttani vaivana. Mutta nyt se on osa minua, ja minulla on mukava keskustella siitä avoimesti.
Tämä ajattelutavan muutos ei ole tullut helposti. Olen vuosia antanut itselleni vaikeuksia selviytyä huonosti sosiaalisissa tilanteissa, mutta olen tehnyt rauhan sen kanssa, että olen ahdistunut introvertti, joka tarvitsee paljon yksinoloa ladatakseen akkujani. Oppiminen antamaan anteeksi itselleni ja osoittamaan itselleni hieman enemmän myötätuntoa on todiste siitä, että olen vihdoin voittanut demonit, jotka vaikuttivat ahdistukseeni, jättäen minut tyytyväiseksi ja valmiiksi tulevaisuutta varten.
Bloggaaminen on ollut minulle pelin muuttaja, ei vain siksi, että luovuus on tieteellisesti yhdistetty positiivisiin tunteisiin – vaan koska se on yhdistänyt minut ihmisiin ympäri maailmaa, jotka myös elävät ahdistuksen kanssa.
Olen vihdoin saanut takaisin itseluottamukseni monen vuoden rikkinäisen oloni jälkeen, ja yllättävänä tuloksena on ollut uusi kirjoittamisen ura, jonka ansiosta voin työskennellä mukavasti omasta kodistani. Työ, jossa voin ilmaista itseäni luovasti, on palkitsevaa, ja se, että pystyn hallitsemaan omaa työtaakkaani, kun ahdistukseni ilmaantuu, on olennainen osa hyvinvointiani.
Ei ole nopeaa ratkaisua tai taikajuomaa, joka parantaa ahdistusta, mutta kärsineillä on niin paljon toivoa. Triggereiden tunnistaminen auttaa sinua ennakoimaan oireet ennen niiden saapumista, ja lääketieteellisen tuen ja omien palautustyökalujesi avulla löydät käytännöllisiä tapoja minimoida päivittäisen elämäsi häiriöt.
Toipuminen on käden ulottuvilla, ja se vaatii aikaa ja kovaa työtä – mutta kyllä se onnistuu. Aloita osoittamalla itsellesi rakkautta ja myötätuntoa ja muista, että se on odottamisen arvoista.
Fiona Thomas on elämäntapa- ja mielenterveyskirjailija, joka elää masennuksen ja ahdistuksen kanssa. Vierailla hänen verkkosivuillaan tai ota yhteyttä häneen Viserrys.
