Masennus: Faktat, tilastot ja sinä

Suru ja suru ovat normaaleja ihmisen tunteita. Meillä kaikilla on näitä tunteita aika ajoin, mutta ne yleensä häviävät muutamassa päivässä. Vakava masennus tai vakava masennushäiriö on kuitenkin jotain muuta. Se on diagnosoitavissa oleva sairaus, joka luokitellaan mielialahäiriöksi ja voi aiheuttaa pitkäaikaisia ​​oireita, kuten ylivoimaista surua, alhaista energiaa, ruokahaluttomuutta ja kiinnostuksen puutetta asioihin, jotka ennen tuottivat iloa.

Hoitamattomana masennus voi johtaa vakaviin terveysongelmiin, mukaan lukien hengenvaaraan. Onneksi masennukseen on olemassa tehokkaita hoitoja terapian, lääkityksen, ruokavalion ja liikunnan avulla.

Masennuksen tyypit

Tietyt olosuhteet voivat laukaista muita masennuksen muotoja tai tilan osajoukkoja.

Masennustila

On arvioitu, että 16,2 miljoonalla aikuisella Yhdysvalloissa eli 6,7 prosentilla amerikkalaisista aikuisista on ollut vähintään yksi vakava masennusjakso tietyn vuoden aikana.

Jatkuva masennushäiriö

Sinulla voi olla yksi vakava masennuskohtaus tai sinulla voi olla toistuvia jaksoja. Pysyvä masennushäiriö tai dystymia on krooninen matalan tason masennus, joka on vakavampaa kuin vakava masennus ja kestää kaksi vuotta tai kauemmin. Nämä jatkuvat syvän surun ja toivottomuuden tunteet muiden oireiden, kuten alhaisen energian ja päättämättömyyden, lisäksi esiintyvät 1,5 prosenttia yhdysvaltalaisista aikuisista tiettynä vuonna. Se on yleisempää naisilla kuin miehillä, ja puolet kaikista tapauksista pidetään vakavina.

Kaksisuuntainen mielialahäiriö

Toinen masennuksen tyyppi on kaksisuuntainen mielialahäiriö tai maanis-depressiivinen häiriö, ja se vaikuttaa noin 2,8 prosenttia Yhdysvaltain väestöstä tiettynä vuonna. Sitä esiintyy yhtäläisesti miehillä ja naisilla, kun taas 83 prosenttia tapauksista pidetään vakavina.

Häiriöön liittyy maanisen tai energisoidun mielialan jakson kehittyminen. Joskus näitä voi edeltää tai seurata masennusjaksoja. Näiden jaksojen esiintyminen määrittää, minkä tyyppinen kaksisuuntainen mielialahäiriö diagnosoidaan.

Kausiluonteinen masennus

Jos sinulla on kausiluonteinen vakava masennushäiriö, joka tunnetaan myös nimellä kausiluonteinen mielialahäiriö, vuodenaikojen vaihtelut vaikuttavat mielialaasi. Tilaa esiintyy jopa 5 prosentilla Yhdysvaltain väestöstä tiettynä vuonna. Kausiluonteinen masennus laukaisee tyypillisesti syksyn alkamisen ja kestää koko talven ja sitä esiintyy hyvin harvoin kesällä ja keväällä.

Maantieteellä ja etäisyydellä päiväntasaajasta on merkittävä rooli tässä häiriössä. Naiset edustavat myös neljää viidestä sairaudesta kärsivästä henkilöstä.

Synnytyksen jälkeinen masennus

Yhtä paljon 80 prosenttia uusista äideistä kokee ”baby bluesin” ja oireita ovat mielialan vaihtelut, surullisuus ja väsymys. Nämä tunteet menevät yleensä ohi viikossa tai kahdessa.

Se johtuu synnytyksen jälkeisistä hormonaalisista muutoksista, unen puutteesta ja uuden vauvan hoitoon liittyvistä paineista. Kun nämä oireet jatkuvat yli pari viikkoa ja vaikeusaste kiihtyy, se voi olla merkki vakavasta masennushäiriöstä, joka alkaa synnytyksen jälkeen, joka tunnetaan myös synnytyksen jälkeisenä masennuksena.

Muita oireita ovat vieroitus, ruokahaluttomuus ja negatiivinen ajatuskulku. American Psychological Associationin mukaan noin 10-15 prosentilla yhdysvaltalaisista naisista on masennusjakso kolmen kuukauden sisällä synnytyksestä. Joka viides uusi äiti kokee lieviä masennusjaksoja, ja jopa 10 prosenttia uusista isistä voi myös kokea tämän tilan.

Dr. Christina Hibbert, palkittu kirjailija ja kliininen psykologi, kutsuu tätä ”perhetairaudeksi”. Hoitamattomana se voi olla vaarallista vanhemmille ja vauvalle.

Psykoottinen masennus

Kun vakavaan masennukseen tai kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyy hallusinaatioita, harhaluuloja tai vainoharhaisuutta, sitä kutsutaan vakavaksi masennushäiriöksi, jolla on psykoottisia piirteitä. Noin 25 prosentilla potilaista, jotka joutuvat sairaalaan masennuksen vuoksi, on psykoottinen masennus. 1:13 Ihmiset ympäri maailmaa kokevat psykoottisen episodin ennen 75 vuoden ikää.

Masennuksen esiintyvyys

The National Institute of Mental Health (NIMH) arvioi, että 16,2 miljoonalla yhdysvaltalaisella aikuisella oli ainakin yksi vakava masennusjakso vuonna 2016. Tämä on 6,7 prosenttia Yhdysvaltain aikuisväestöstä.

Masennus on yleisintä 18–25-vuotiailla (10,9 prosenttia) ja kahteen tai useampaan rotuun kuuluvilla henkilöillä (10,5 prosenttia). Naisilla on kaksi kertaa miehiä todennäköisemmin ollut masennusjakso, NIMH:n ja sen mukaan Maailman terveysjärjestö (WHO). Vuosina 2013–2016 10,4 prosentilla naisista todettiin masennus, kun miehistä vastaava luku oli 5,5 prosenttia. Tautientorjuntakeskuksen mukaan.

WHO arvioi, että yli 300 miljoonaa ihmistä maailmanlaajuisesti kärsii masennuksesta. Se on myös maailman johtava vammaisuuden aiheuttaja.

Masennuksen oireet

Saatat kärsiä masennuksesta, jos surun tai tyhjyyden tunne ei häviä parin viikon sisällä. Muita emotionaalisia oireita ovat:

  • äärimmäistä ärtyneisyyttä näennäisten pienistä asioista
  • ahdistusta ja levottomuutta
  • ongelmia vihanhallinnan kanssa
  • kiinnostuksen menetys toimintaan, mukaan lukien seksi
  • kiinnittyminen menneeseen tai menneisiin asioihin
    väärä
  • ajatuksia kuolemasta tai itsemurhasta

Fyysisiä oireita ovat mm.

  • unettomuus tai ylinukkuminen
  • heikentävä väsymys
  • lisääntynyt tai vähentynyt ruokahalu
  • painon nousu tai lasku
  • vaikeuksia keskittyä tai tehdä päätöksiä
  • selittämättömiä kipuja ja kipuja

Lapsilla ja nuorilla masennus voi aiheuttaa huonoa itsetuntoa ja syyllisyyttä, huonoa keskittymiskykyä ja usein poissaoloa koulusta.

Masennusta voi olla vaikea havaita vanhemmilla aikuisilla. Selittämätön muistin menetys, unihäiriöt tai vieroitusoireet voivat olla masennuksen tai Alzheimerin taudin merkkejä.

Masennuksen syyt ja riskitekijät

Ei ole yhtä ainoaa syytä masennukseen. Aivojen kemialla, hormoneilla ja genetiikalla voi kaikilla olla merkitystä. Muita masennuksen riskitekijöitä ovat:

  • alhainen itsetunto
  • ahdistuneisuushäiriö, rajapersoonallisuus
    häiriö, posttraumaattinen stressihäiriö
  • fyysistä tai seksuaalista hyväksikäyttöä
  • krooniset sairaudet, kuten diabetes, useat
    skleroosi tai syöpä
  • alkoholin tai huumeiden käytön häiriöt
  • tietyt reseptilääkkeet
  • suvussa esiintynyt masennusta
  • ikä, sukupuoli, rotu ja maantiede

Masennuksen diagnosointi

Jos sinulla tai jollakin tutullasi on masennuksen oireita, lääkäri voi auttaa. Varaa aika, jos oireet kestävät yli kaksi viikkoa. On tärkeää, että ilmoitat kaikista oireista. Fyysinen koe ja verikokeet voivat sulkea pois terveysongelmia, jotka voivat olla samanlaisia ​​kuin masennuksen tai myötävaikuttaa masennukseen.

Masennuksen diagnoosi edellyttää yleensä oireiden esiintymistä kahden viikon ajan tai kauemmin. Mukaan 2013 Mielenterveyshäiriöiden diagnostinen ja tilastollinen käsikirjaDiagnoosin tulee sisältää myös neljä muuta toiminnan muutosta. Näihin voi kuulua:

  • unihäiriöt tai syöminen
  • energian tai keskittymisen puute
  • ongelmia minäkuvan kanssa
  • itsemurha-ajatuksia

Masennuksen hoito

Kliininen masennus on hoidettavissa. Tosin WHO:n mukaan alle 50 prosenttia maailmanlaajuisesti masennusta sairastavista saa hoitoa.

Yleisimmät hoitokeinot ovat masennuslääkkeet ja psykologinen neuvonta. Keskivaikeasta tai vaikeasta masennuksesta kärsivillä aikuisilla 40-60 ihmistä 100:sta masennuslääkkeitä käyttäneet huomasivat oireiden parantuneen kuudesta kahdeksaan viikon kuluttua. Tätä verrattiin 20–40 ihmiseen 100:sta, jotka huomasivat paranemisen pelkällä lumelääkkeellä.

American Psychiatric Association ehdottaa, että sekä masennuslääkkeiden että psykologisen neuvonnan yhdistelmä on keskimäärin tehokkaampi. Jokaisella hoidolla on kuitenkin suunnilleen sama tehokkuus. Yksilöillä ei kuitenkaan aina ole mahdollista päästä näihin kahteen hoitoon useiden tekijöiden, kuten kustannusten ja ajan, vuoksi.

Vuoden 2013 tutkimuksen mukaan terapialla oli pienempi uusiutumisaste yhden tai kahden vuoden seurannassa. Psykoterapian todettiin olevan merkittävästi pienempi uusiutumisaste (26,5 prosenttia) kuin lääkkeillä (56,6 prosenttia). Tutkimuksessa havaittiin myös, että psykoterapian keskeyttämiset olivat alhaisemmat kuin lääkitysohjelmilla.

Jos nämä hoidot eivät toimi, toinen vaihtoehto on toistuva transkraniaalinen magneettistimulaatio. Tämä menetelmä käyttää magneettipulsseja stimuloimaan mielialaa sääteleviä aivojen osia. Hoitoja annetaan yleensä viitenä päivänä viikossa kuuden viikon ajan.

Psykoterapia ja lääkitys (mukaan lukien D-vitamiini) toimivat myös kausittaiseen masennukseen. Tätä tilaa voidaan hoitaa myös valohoidolla. Kausiluonteinen masennus voi joskus parantua itsestään kevät- ja kesäkuukausina, kun päivänvaloajat ovat pitkiä.

Osta valoterapiatuotteita.

Vakavissa tapauksissa voidaan käyttää sähkökonvulsiivista hoitoa (ECT). ECT on toimenpide, jossa sähkövirta kulkee aivojen läpi. National Alliance on Mental Illness -järjestön mukaan ECT:tä käytetään useimmiten masennuksen ja psykoottisen masennuksen hoitoon, joka ei muuten ole reagoinut lääkkeisiin.

Komplikaatiot

Pitkään jatkuneella tai kroonisella masennuksella voi olla tuhoisa vaikutus henkiseen ja fyysiseen terveyteen. Hoitamattomana se voi vaarantaa henkesi. Mental Health America raportoi, että 30-70 prosentilla itsemurhaan kuolleista on masennus tai kaksisuuntainen mielialahäiriö. Muut masennuksen komplikaatiot voivat johtaa:

  • alkoholin tai huumeiden käytön häiriö
  • päänsärkyä ja muita kroonisia särkyjä ja kipuja
  • fobiat, paniikkihäiriöt ja ahdistuskohtaukset
  • ongelmia koulun tai työn kanssa
  • perhe- ja parisuhdeongelmia
  • sosiaalinen eristäytyminen
  • syömisestä johtuva ylipaino tai lihavuus
    sairaudet, jotka lisäävät sydänsairauksien ja tyypin 2 diabeteksen riskiä
  • itsensä silpominen
  • yrittänyt itsemurhaa tai itsemurhaa

Lue lisää