
Suru ja suru ovat normaaleja ihmisen tunteita. Meillä kaikilla on näitä tunteita aika ajoin, mutta ne yleensä häviävät muutamassa päivässä. Vakava masennus tai vakava masennushäiriö on kuitenkin jotain muuta. Se on diagnosoitavissa oleva sairaus, joka luokitellaan mielialahäiriöksi ja voi aiheuttaa pitkäaikaisia oireita, kuten ylivoimaista surua, alhaista energiaa, ruokahaluttomuutta ja kiinnostuksen puutetta asioihin, jotka ennen tuottivat iloa.
Hoitamattomana masennus voi johtaa vakaviin terveysongelmiin, mukaan lukien hengenvaaraan. Onneksi masennukseen on olemassa tehokkaita hoitoja terapian, lääkityksen, ruokavalion ja liikunnan avulla.
Masennuksen tyypit
Tietyt olosuhteet voivat laukaista muita masennuksen muotoja tai tilan osajoukkoja.
Masennustila
On arvioitu, että 16,2 miljoonalla aikuisella Yhdysvalloissa eli 6,7 prosentilla amerikkalaisista aikuisista on ollut vähintään yksi vakava masennusjakso tietyn vuoden aikana.
Jatkuva masennushäiriö
Sinulla voi olla yksi vakava masennuskohtaus tai sinulla voi olla toistuvia jaksoja. Pysyvä masennushäiriö tai dystymia on krooninen matalan tason masennus, joka on vakavampaa kuin vakava masennus ja kestää kaksi vuotta tai kauemmin. Nämä jatkuvat syvän surun ja toivottomuuden tunteet muiden oireiden, kuten alhaisen energian ja päättämättömyyden, lisäksi esiintyvät
Kaksisuuntainen mielialahäiriö
Toinen masennuksen tyyppi on kaksisuuntainen mielialahäiriö tai maanis-depressiivinen häiriö, ja se vaikuttaa noin
Häiriöön liittyy maanisen tai energisoidun mielialan jakson kehittyminen. Joskus näitä voi edeltää tai seurata masennusjaksoja. Näiden jaksojen esiintyminen määrittää, minkä tyyppinen kaksisuuntainen mielialahäiriö diagnosoidaan.

Kausiluonteinen masennus
Jos sinulla on kausiluonteinen vakava masennushäiriö, joka tunnetaan myös nimellä kausiluonteinen mielialahäiriö, vuodenaikojen vaihtelut vaikuttavat mielialaasi. Tilaa esiintyy jopa 5 prosentilla Yhdysvaltain väestöstä tiettynä vuonna. Kausiluonteinen masennus laukaisee tyypillisesti syksyn alkamisen ja kestää koko talven ja sitä esiintyy hyvin harvoin kesällä ja keväällä.
Maantieteellä ja etäisyydellä päiväntasaajasta on merkittävä rooli tässä häiriössä. Naiset edustavat myös neljää viidestä sairaudesta kärsivästä henkilöstä.
Synnytyksen jälkeinen masennus
Yhtä paljon
Se johtuu synnytyksen jälkeisistä hormonaalisista muutoksista, unen puutteesta ja uuden vauvan hoitoon liittyvistä paineista. Kun nämä oireet jatkuvat yli pari viikkoa ja vaikeusaste kiihtyy, se voi olla merkki vakavasta masennushäiriöstä, joka alkaa synnytyksen jälkeen, joka tunnetaan myös synnytyksen jälkeisenä masennuksena.
Muita oireita ovat vieroitus, ruokahaluttomuus ja negatiivinen ajatuskulku. American Psychological Associationin mukaan noin 10-15 prosentilla yhdysvaltalaisista naisista on masennusjakso kolmen kuukauden sisällä synnytyksestä. Joka viides uusi äiti kokee lieviä masennusjaksoja, ja jopa 10 prosenttia uusista isistä voi myös kokea tämän tilan.
Dr. Christina Hibbert, palkittu kirjailija ja kliininen psykologi, kutsuu tätä ”perhetairaudeksi”. Hoitamattomana se voi olla vaarallista vanhemmille ja vauvalle.

Psykoottinen masennus
Kun vakavaan masennukseen tai kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyy hallusinaatioita, harhaluuloja tai vainoharhaisuutta, sitä kutsutaan vakavaksi masennushäiriöksi, jolla on psykoottisia piirteitä. Noin 25 prosentilla potilaista, jotka joutuvat sairaalaan masennuksen vuoksi, on psykoottinen masennus.
Masennuksen esiintyvyys
The
Masennus on yleisintä 18–25-vuotiailla (10,9 prosenttia) ja kahteen tai useampaan rotuun kuuluvilla henkilöillä (10,5 prosenttia). Naisilla on kaksi kertaa miehiä todennäköisemmin ollut masennusjakso, NIMH:n ja sen mukaan
WHO arvioi, että yli 300 miljoonaa ihmistä maailmanlaajuisesti kärsii masennuksesta. Se on myös maailman johtava vammaisuuden aiheuttaja.
Masennuksen oireet
Saatat kärsiä masennuksesta, jos surun tai tyhjyyden tunne ei häviä parin viikon sisällä. Muita emotionaalisia oireita ovat:
- äärimmäistä ärtyneisyyttä näennäisten pienistä asioista
- ahdistusta ja levottomuutta
- ongelmia vihanhallinnan kanssa
- kiinnostuksen menetys toimintaan, mukaan lukien seksi
- kiinnittyminen menneeseen tai menneisiin asioihin
väärä - ajatuksia kuolemasta tai itsemurhasta
Fyysisiä oireita ovat mm.
- unettomuus tai ylinukkuminen
- heikentävä väsymys
- lisääntynyt tai vähentynyt ruokahalu
- painon nousu tai lasku
- vaikeuksia keskittyä tai tehdä päätöksiä
- selittämättömiä kipuja ja kipuja
Lapsilla ja nuorilla masennus voi aiheuttaa huonoa itsetuntoa ja syyllisyyttä, huonoa keskittymiskykyä ja usein poissaoloa koulusta.
Masennusta voi olla vaikea havaita vanhemmilla aikuisilla. Selittämätön muistin menetys, unihäiriöt tai vieroitusoireet voivat olla masennuksen tai Alzheimerin taudin merkkejä.
Masennuksen syyt ja riskitekijät
Ei ole yhtä ainoaa syytä masennukseen. Aivojen kemialla, hormoneilla ja genetiikalla voi kaikilla olla merkitystä. Muita masennuksen riskitekijöitä ovat:
- alhainen itsetunto
- ahdistuneisuushäiriö, rajapersoonallisuus
häiriö, posttraumaattinen stressihäiriö - fyysistä tai seksuaalista hyväksikäyttöä
- krooniset sairaudet, kuten diabetes, useat
skleroosi tai syöpä - alkoholin tai huumeiden käytön häiriöt
- tietyt reseptilääkkeet
- suvussa esiintynyt masennusta
- ikä, sukupuoli, rotu ja maantiede
Masennuksen diagnosointi
Jos sinulla tai jollakin tutullasi on masennuksen oireita, lääkäri voi auttaa. Varaa aika, jos oireet kestävät yli kaksi viikkoa. On tärkeää, että ilmoitat kaikista oireista. Fyysinen koe ja verikokeet voivat sulkea pois terveysongelmia, jotka voivat olla samanlaisia kuin masennuksen tai myötävaikuttaa masennukseen.
Masennuksen diagnoosi edellyttää yleensä oireiden esiintymistä kahden viikon ajan tai kauemmin. Mukaan
- unihäiriöt tai syöminen
- energian tai keskittymisen puute
- ongelmia minäkuvan kanssa
- itsemurha-ajatuksia
Masennuksen hoito
Kliininen masennus on hoidettavissa. Tosin WHO:n mukaan alle
Yleisimmät hoitokeinot ovat masennuslääkkeet ja psykologinen neuvonta. Keskivaikeasta tai vaikeasta masennuksesta kärsivillä aikuisilla
American Psychiatric Association ehdottaa, että sekä masennuslääkkeiden että psykologisen neuvonnan yhdistelmä on keskimäärin tehokkaampi. Jokaisella hoidolla on kuitenkin suunnilleen sama tehokkuus. Yksilöillä ei kuitenkaan aina ole mahdollista päästä näihin kahteen hoitoon useiden tekijöiden, kuten kustannusten ja ajan, vuoksi.
Vuoden 2013 tutkimuksen mukaan terapialla oli pienempi uusiutumisaste yhden tai kahden vuoden seurannassa. Psykoterapian todettiin olevan merkittävästi pienempi uusiutumisaste (26,5 prosenttia) kuin lääkkeillä (56,6 prosenttia). Tutkimuksessa havaittiin myös, että psykoterapian keskeyttämiset olivat alhaisemmat kuin lääkitysohjelmilla.
Jos nämä hoidot eivät toimi, toinen vaihtoehto on toistuva transkraniaalinen magneettistimulaatio. Tämä menetelmä käyttää magneettipulsseja stimuloimaan mielialaa sääteleviä aivojen osia. Hoitoja annetaan yleensä viitenä päivänä viikossa kuuden viikon ajan.
Psykoterapia ja lääkitys (mukaan lukien D-vitamiini) toimivat myös kausittaiseen masennukseen. Tätä tilaa voidaan hoitaa myös valohoidolla. Kausiluonteinen masennus voi joskus parantua itsestään kevät- ja kesäkuukausina, kun päivänvaloajat ovat pitkiä.
Osta valoterapiatuotteita.
Vakavissa tapauksissa voidaan käyttää sähkökonvulsiivista hoitoa (ECT). ECT on toimenpide, jossa sähkövirta kulkee aivojen läpi. National Alliance on Mental Illness -järjestön mukaan ECT:tä käytetään useimmiten masennuksen ja psykoottisen masennuksen hoitoon, joka ei muuten ole reagoinut lääkkeisiin.
Komplikaatiot
Pitkään jatkuneella tai kroonisella masennuksella voi olla tuhoisa vaikutus henkiseen ja fyysiseen terveyteen. Hoitamattomana se voi vaarantaa henkesi. Mental Health America raportoi, että 30-70 prosentilla itsemurhaan kuolleista on masennus tai kaksisuuntainen mielialahäiriö. Muut masennuksen komplikaatiot voivat johtaa:
- alkoholin tai huumeiden käytön häiriö
- päänsärkyä ja muita kroonisia särkyjä ja kipuja
- fobiat, paniikkihäiriöt ja ahdistuskohtaukset
- ongelmia koulun tai työn kanssa
- perhe- ja parisuhdeongelmia
- sosiaalinen eristäytyminen
- syömisestä johtuva ylipaino tai lihavuus
sairaudet, jotka lisäävät sydänsairauksien ja tyypin 2 diabeteksen riskiä - itsensä silpominen
- yrittänyt itsemurhaa tai itsemurhaa