Yleiskatsaus
Stressi on yleinen ilmiö. Vaikka et voi poistaa jokaista stressitekijää elämästäsi, on mahdollista hallita stressiä ja ylläpitää terveyttäsi. Tämä on tärkeää, koska stressi voi aiheuttaa henkistä väsymystä, ärtyneisyyttä ja unettomuutta.
Mutta vaikka tietäisit stressin fyysiset vaikutukset, et ehkä ole tietoinen stressin eri vaiheista, jotka tunnetaan nimellä yleinen sopeutumissyndrooma (GAS). Kun ymmärrät stressin eri vaiheet ja kuinka keho reagoi näissä vaiheissa, on helpompi tunnistaa kroonisen stressin merkkejä itsestäsi.
Lue lisää: 20 stressin vaikutusta kehoon »
Mikä on yleinen sopeutumisoireyhtymä?
GAS on kolmivaiheinen prosessi, joka kuvaa fysiologisia muutoksia, joita keho käy läpi stressin aikana.
Lisätutkimuksella Selye päätteli, että nämä muutokset eivät olleet yksittäistapaus, vaan pikemminkin tyypillinen vastaus stressiin. Selye tunnisti nämä vaiheet hälytykseksi, vastustukseksi ja uupumukseksi. Näiden erilaisten reaktioiden ymmärtäminen ja kuinka ne liittyvät toisiinsa, voi auttaa sinua selviytymään stressistä.
Lue lisää: 10 yksinkertaista tapaa lievittää stressiä »
Yleiset sopeutumisoireyhtymän vaiheet
1. Hälytysreaktiovaihe
Hälytysreaktiovaihe viittaa ensimmäisiin oireisiin, joita keho kokee stressin aikana. Saatat tuntea “taistele tai pakene” -reaktion, joka on fysiologinen vastaus stressiin. Tämä luonnollinen reaktio valmistaa sinut joko pakenemaan tai suojelemaan itseäsi vaarallisissa tilanteissa. Sykesi kiihtyy, lisämunuainen vapauttaa kortisolia (stressihormonia) ja saat adrenaliinisyötön, joka lisää energiaa. Tämä taistele tai pakene -reaktio tapahtuu hälytysreaktiovaiheessa.
2. Vastustusaste
Stressitapahtuman aiheuttaman alustavan shokin ja taistele tai pakene -reaktion jälkeen keho alkaa korjata itseään. Se vapauttaa pienemmän määrän kortisolia, ja sykkeesi ja verenpaineesi alkavat normalisoitua. Vaikka kehosi siirtyy tähän palautumisvaiheeseen, se pysyy valppaana jonkin aikaa. Jos selviät stressistä ja tilanne ei ole enää ongelma, kehosi jatkaa korjaamista, kunnes hormonitasosi, sykkeesi ja verenpaineesi saavuttavat stressiä edeltävän tilan.
Jotkut stressaavat tilanteet jatkuvat pitkiä aikoja. Jos et ratkaise stressiä ja kehosi pysyy valppaana, se lopulta sopeutuu ja oppii elämään korkeamman stressitason kanssa. Tässä vaiheessa keho käy läpi muutoksia, joista et ole tietoinen yrittäessään selviytyä stressistä.
Kehosi jatkaa stressihormonin eritystä ja verenpaineesi pysyy koholla. Saatat ajatella hallitsevasi stressiä hyvin, mutta kehosi fyysinen reaktio kertoo toisenlaisen tarinan. Jos vastusvaihe jatkuu liian pitkään ilman taukoja stressin vaikutusten tasoittamiseksi, tämä voi johtaa uupumusvaiheeseen.
Resistenssivaiheen merkkejä ovat:
- ärtyneisyys
- turhautumista
- huono keskittymiskyky
3. Uupumusvaihe
Tämä vaihe on pitkäaikaisen tai kroonisen stressin tulos. Stressin kanssa kamppaileminen pitkiä aikoja voi tyhjentää fyysiset, emotionaaliset ja henkiset resurssit siihen pisteeseen, että kehollasi ei enää ole voimaa taistella stressiä vastaan. Saatat luovuttaa tai tuntea tilanteesi toivottomana. Väsymyksen merkkejä ovat mm.
- väsymys
- loppuun palaminen
- masennus
- ahdistusta
- heikentynyt stressinsietokyky
Tämän vaiheen fyysiset vaikutukset heikentävät myös immuunijärjestelmääsi ja altistavat sinut stressiin liittyville sairauksille.
Yleisen sopeutumisoireyhtymän vaiheiden kuvaaminen
Milloin yleinen sopeutumisoireyhtymä ilmenee?
GAS voi esiintyä minkä tahansa stressin yhteydessä. Stressaavia tapahtumia voivat olla:
- työpaikan menetys
- terveydelliset ongelmat
- taloudellisia ongelmia
- perheen hajoaminen
- trauma
Mutta vaikka stressi on epämiellyttävää, kääntöpuolena on, että GAS parantaa kehosi reagointia stressitekijöihin, erityisesti hälytysvaiheessa.
Hälytysvaiheessa esiintyvä taistele tai pakene -reaktio on sinun turvaasi. Korkeampi hormonitaso tässä vaiheessa hyödyttää sinua. Se antaa sinulle enemmän energiaa ja parantaa keskittymiskykyäsi, jotta voit keskittyä ja käsitellä tilannetta. Kun stressi on lyhytaikaista tai lyhytaikaista, hälytysvaihe ei ole haitallinen.
Näin ei ole pitkittyneen stressin tapauksessa. Mitä pidempään käsittelet stressiä, sitä haitallisempaa se on terveydelle. Et myöskään halua jäädä vastustusvaiheeseen liian pitkäksi aikaa ja riskeerata uupumusvaiheeseen pääsyä. Kun olet uupumusvaiheessa, pitkittynyt stressi lisää kroonisen korkean verenpaineen, aivohalvauksen, sydänsairauksien ja masennuksen riskiä. Sinulla on myös suurempi riski saada infektioita ja syöpä heikomman immuunijärjestelmän vuoksi.
Takeaway
Koska kaikkia stressitekijöitä ei ole mahdollista poistaa, on tärkeää löytää tapoja selviytyä stressistä. Stressin merkkien ja vaiheiden tunteminen voi auttaa sinua ryhtymään asianmukaisiin toimiin stressitason hallitsemiseksi ja komplikaatioiden riskin vähentämiseksi.
On välttämätöntä, että kehosi korjaa ja palautuu vastustuskyvyn aikana. Jos ei, uupumusriskisi kasvaa. Jos et pysty poistamaan stressaavaa tapahtumaa, säännöllinen harjoittelu voi auttaa sinua selviytymään ja ylläpitämään tervettä stressitasoa. Muita stressinhallintatekniikoita ovat meditaatio ja syvähengitysharjoitukset.
