Kuinka lakata murehtimasta sydänkohtauksesta

Ahdistus sydänkohtauksista, jota kutsutaan myös “sydänkeskeiseksi ahdistukseksi” tai “kardiofobiaksi”, on suhteellisen yleistä, erityisesti ihmisillä, joilla on korkea stressitaso tai sydänsairauksien riskitekijöitä.

Vuoden 2018 tutkimukset viittaavat siihen, että sydämeen keskittyvä ahdistuneisuus voi olla merkittävä tekijä ei-sydämelliseen rintakipuun (NCCP), joka on yleinen ilmiö, joka johtaa 2–5 % ensiapuun (ED) käynneistä.

Mikä on kardiofobia?

Kardiofobia on ahdistuneisuushäiriö, jolle on ominaista sydämeen liittyvä liiallinen pelko ja uskomus sydänsairaudesta, vaikka lääketieteellistä näyttöä ei olisikaan.

Häiriö voi esiintyä myös ihmisillä, joilla on ollut sydänkohtaus tai muita sydämeen liittyviä terveysongelmia ja jotka ovat sitten kehittäneet sydämen terveyteen liittyvää ahdistusta ja pelkoa.

Kardiofobiasta kärsivien ihmisten pelko ja ahdistus ovat suurempia kuin todelliset fyysiset terveysongelmat.

Kardiofobia on samanlainen kuin muut ahdistuneisuuteen liittyvät tilat, mukaan lukien sairausfobia, terveysahdistus ja paniikkihäiriö.

Kardiofobian hallinta voi olla haastavaa, mutta tässä on joitain vinkkejä, jotka voivat auttaa:

• Hae ammattiapua: Ota yhteyttä mielenterveysalan ammattilaiseen, joka on erikoistunut ahdistuneisuushäiriöihin. He voivat tarjota tarpeisiisi räätälöityjä terapioita ja strategioita.
• Kouluta itseäsi: Opi stressin, ahdistuksen ja paniikkikohtausten fyysisistä oireista erottaaksesi ne sydänongelmista.
• Harjoittele rentoutustekniikoita: Syvä hengitys, tietoisuus ja progressiivinen lihasten rentoutuminen voivat auttaa rauhoittamaan ahdistusta ja vähentämään fyysisiä oireita.
• Asteittainen altistuminen: Kohta terapeutin ohjauksessa hitaasti tilanteita, jotka laukaisevat pelkosi ja opi hallitsemaan niitä.
• Liikunta: Säännöllinen liikunta voi auttaa vähentämään ahdistusta ja parantamaan yleistä hyvinvointiasi. Pyri vähintään 30 minuutin kohtuulliseen harjoitteluun useimpina viikonpäivinä.
• Lääkitys: Joissakin tapauksissa voidaan määrätä lääkkeitä vaikeiden ahdistuneisuusoireiden lievittämiseksi.

Vuonna 2020 julkaistu tapaustutkimus korostaa lyhyen, strategisen altistushoidon mahdollisia etuja kardiofobian hoidossa. Tutkimukseen osallistui 64-vuotias mies, jolla oli sydämentykytys ja sydänkohtauksen aiheuttama ahdistus. Häntä hoidettiin lyhyellä strategisella terapialla avohoidossa sydämen kuntoutusyksikössä.

Terapia pyrkii käsittelemään käyttäytymistä, kuten jatkuvaa sydämenlyöntien tarkkailua ja varmuuden etsimistä. Kolmen istunnon jälkeen hänen oireensa paranivat merkittävästi.

Kardiofobian tai sydänkohtauksen pelon syyt voivat olla monimutkaisia ​​ja niihin voi liittyä useiden tekijöiden yhdistelmä.

Tässä on joitain mahdollisia syitä ja vaikuttavia tekijöitä:

• Ahdistuneisuushäiriöt: Noin 20 prosentilla ihmisistä, joilla on ei-sydänperäinen rintakipu ja jotka hakevat apua ED-sairauksiin, on paniikkihäiriöitä. Tutkimus vuodelta 2016 viittaa siihen, että mielenterveyshäiriöt, erityisesti ahdistuneisuus ja somaattisten oireiden häiriöt, ovat yleisiä ihmisillä, joilla on sydämentykytys.
• Fyysiset oireet: Sama vuoden 2016 tutkimus viittaa siihen, että hyvänlaatuinen (ei-vakava) sydämentykytys voi aiheuttaa suurta ahdistusta ja heikkenemistä ihmisissä sydämentykytykseen liittyvän ahdistuneisuuden ja epämukavuuden vuoksi. Ahdistuneisuus voi myös aiheuttaa sydämentykytystä tai hengenahdistusta, ja se voidaan tulkita väärin sydänkohtauksen merkeiksi.
• Aikaisempi traumaattinen kokemus: Jos olet kokenut sydänkohtauksen, nähnyt rakkaasi kokevan sen tai sinulla on ollut muita traumaattisia sydäntapahtumia, sinulla saattaa olla suurempi riski saada sydänkohtaus.
• Perhehistoria: Suvussa sydänsairaus tai sydänkohtaus voi lisätä huolta henkilökohtaisista riskeistä, vaikka oireita ei olisikaan.
• Stressi ja trauma: Korkea krooninen stressi, ratkaisemattomat traumat tai suuret elämän stressitekijät voivat edistää kardiofobiaa. Stressihormonit voivat vaikuttaa sydämen toimintaan ja lisätä ahdistusta.
• Persoonallisuuden piirteet: Tietyt persoonallisuuden piirteet, kuten neuroottisuus tai taipumus katastrofaalisuuteen, voivat tehdä ihmisistä alttiimpia kardiofobialle.

Ahdistuksen ja sydänkohtauksen erottaminen toisistaan ​​voi olla haastavaa, koska ahdistus voi jäljitellä sydänkohtauksen fyysisiä oireita. Jotkut keskeiset erot voivat kuitenkin auttaa sinua erottamaan nämä kaksi:

• Kivun ominaisuudet: Sydänkohtauksen oireet sisältävät yleensä jatkuvaa ja vaikeaa rintakipua tai epämukavuutta ja muita oireita, kuten hengenahdistusta, pahoinvointia ja kylmää hikoilua. Ahdistuneisuuteen liittyviä oireita ovat ohikiitävät sydämen sykkeen, hikoilun ja jännityksen tunteet, jotka paranevat, kun stressitaso laskee.
• Kesto: Sydänkohtauskipu kestää useita minuutteja tai pidempään. Ahdistuneisuuteen liittyvä epämukavuus on lyhyempi ja liittyy stressiin.
• Liipaisimet: Sydänkohtauksia voi esiintyä ilman varoitusta. Stressi laukaisee usein ahdistuneisuuteen liittyviä oireita.
• Reaktio lääkitykseen: Sydänkohtauskipu ei reagoi ahdistuslääkkeisiin.
• Sairaushistoria ja riskitekijät: Sydänkohtauksen riski kasvaa sydänsairauksien ja siihen liittyvien tekijöiden myötä. Ahdistus voi liittyä henkilökohtaiseen tai suvussa esiintyneeseen ahdistuneisuuteen.

Jatkuva ahdistuneisuus sydänkohtauksesta voi vaikuttaa vakavasti elämänlaatuasi ja ihmissuhteisiisi. Lievittääksesi tätä pelkoa, harkitse oppimista ahdistuneisuuden ja stressin oireista ja siitä, miten ne eroavat sydänkohtauksen oireista.

Myös terapia tai neuvonta, kuten kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT), voisi olla vaihtoehtoja ahdistuksen hoitoon ja selviytymisstrategioiden kehittämiseen.

Mindfulness, säännöllinen fyysinen aktiivisuus ja terveelliset elämäntavat voivat auttaa hallitsemaan stressiä. Seuraamalla näitä ohjeita saatat pystyä vähitellen vähentämään sydänkohtauksen aiheuttamaa ahdistusta ja parantamaan yleistä hyvinvointiasi.