Yleiskatsaus
Mikä on otsalohkon kohtaus?
Etulohkon kohtaus johtuu epänormaalista sähköaktiviteetista aivosi etuosassa otsasi takana. Etulohkot ovat suurimmat aivojen neljästä lohkosta. He ovat vastuussa:
- Käyttäytyminen ja persoonallisuus.
- Kognitio (ajattelu, oppiminen ja muistaminen).
- Liike.
- Puhe.
Etulohkon kohtaukset ovat eräänlainen osittainen (fokusaalinen) epilepsia. Tämä tarkoittaa, että kohtaukset alkavat yhdeltä aivoalueelta useiden alueiden sijaan. Kohtausten lisäksi otsalohkon epilepsia voi aiheuttaa persoonallisuuden muutoksia tai unihäiriöitä. Se diagnosoidaan usein väärin mielenterveyshäiriöksi tai unihäiriöksi.
Mikä on yöllinen otsalohkon epilepsia?
Etulohkon kohtaukset voivat vaikuttaa ihmisiin heidän ollessaan hereillä tai unessa, mutta ne ovat yleisempiä yöllä. Yöllinen otsalohkoepilepsia (NFLE) ilmenee, kun ihmiset kokevat kohtaukset vain unessaan.
Kuka saa otsalohkon kohtauksia?
Etulohkon kohtauksia voi esiintyä minkä ikäisillä tai sukupuolilla tahansa. Riskitekijät ovat samankaltaisia kuin epilepsia ja sisältävät:
- Syntyessään aivopoikkeavuuksilla.
- Kehitysvamma.
- Sinulla on suvussa ollut kohtauksia tai epilepsiaa.
- Aivovammoja tai infektioita.
- Kouristuskohtaukset lapsena tai varhaislapsuudessa.
Kuinka yleinen on otsalohkon epilepsia?
Etulohkon epilepsia muodostaa noin 20-30 % kaikista fokaalisista epilepsioista.
Oireet ja syyt
Mikä aiheuttaa otsalohkon kohtauksia?
Noin puolet otsalohkon kohtauksista johtuu aivojen kehityshäiriöistä. Joskus aivokuori tai aivojen uloin kerros ei muodostu kunnolla kohdussa.
Muita syitä ovat:
- Aivotulehdukset.
- Aivovammat tai traumat, kuten aivohalvaus.
-
Aivokasvaimet tai -vauriot (epänormaalit kasvut).
Eräs erityinen yöllisen otsalohkon epilepsian muoto johtuu yhden tai useamman geenin muutoksesta. Se on peritty, mikä tarkoittaa, että vanhemmat voivat siirtää sen lapsilleen. Tämä muoto, autosomaalinen dominantti yöllinen otsalohkon epilepsia (ADNFLE), on hyvin harvinainen.
Mitkä ovat otsalohkon kohtausten oireet?
Etulohkon kohtaukset kestävät yleensä lyhyen ajan (alle 20 sekuntia), mutta ne voivat tapahtua ryhmissä. Saatat menettää tajuntansa tai sinulla voi olla tietoisuusongelmia.
Joillakin ihmisillä on ”aura” tai varoitustuntuma otsalohkon kohtauksen alussa. Aura saattaa saada sinut tuntemaan olosi huimaukseksi tai epätasapainoiseksi, ikään kuin putoaisit. Se voi myös aiheuttaa pistelyä, puutumista, hallusinaatioita tai pelon tai paniikkia.
Etulohkon kohtaukset tapahtuvat yleensä unen aikana ja voivat johtaa:
- Epänormaali käytös, kuten huutaminen, kiroilu tai nauraminen.
- Pää tai silmät kääntyvät toiselle puolelle.
- Jalkojen liikkeet, kuten potkiminen tai polkeminen.
- Lantion työntö.
-
Unissakävely.
- Selkäsauna.
- Nykiminen tai nykiminen.
-
Virtsankarkailu (hallitsematon virtsan vuoto).
Frontaalilohkon kohtauksen jälkeen sinulla on muistin menetystä tai tunnet olosi hämmentyneeksi ja ärtyneeksi.
Mitkä ovat etulohkon kohtausten mahdolliset komplikaatiot?
Frontaalilohkon kohtausten komplikaatioita voivat olla:
- Loukkaantumiset: Jotkut ihmiset saavat mustelmia, viiltoja, luunmurtumia tai muita vammoja kouristuskohtauksen aikana. Myös kieli- ja hammasvammat ovat yleisiä.
- Epileptinen tila: Jos kohtaus kestää yli viisi minuuttia tai et palaa tajuihinsa kohtausten välillä, kyseessä on lääketieteellinen hätätilanne. Status epilepticus on hengenvaarallinen tila.
- Selittämätön äkillinen kuolema epilepsiassa (SUDEP): Noin 1 000 epilepsiaa sairastavasta aikuisesta kuolee äkillisesti ilman selvää syytä. Asiantuntijat eivät ole varmoja, mikä aiheuttaa SUDEPin.
Diagnoosi ja testit
Miten otsalohkon kohtaushäiriö diagnosoidaan?
Terveydenhuollon tarjoaja tarkistaa sairaushistoriasi ja suorittaa fyysisen kokeen. He voivat myös tehdä neurologisia testejä. Seuraavat testit voivat auttaa diagnosoimaan otsalohkon kohtauksia:
- MRI: MRI tekee yksityiskohtaisia kuvia aivojen pehmytkudoksesta. Tämä skannaus voi auttaa terveydenhuollon tarjoajaasi näkemään kasvaimia, vaurioita tai muita ongelmia, jotka saattavat aiheuttaa kouristuksia.
- Elektroenkefalografia (EEG): EEG tallentaa aivojen sähköisen toiminnan. Terveydenhuollon tarjoaja voi tehdä ictal (kohtauksen aikana) tai inter-ictal (kahden kohtauksen välillä) EEG:n. EEG auttaa määrittämään, mistä aivojen osasta kohtaukset alkavat.
- Stereoelektroenkefalografia (SEEG): SEEG:n aikana terveydenhuollon tarjoaja tekee leikkauksen implantoidakseen elektrodeja aivoihisi. Nämä laitteet voivat löytää kohtauksia syvällä aivoissasi alueilla, joita EEG ei ehkä havaitse.
- Video EEG: Video-EEG tallentaa liikkeesi ja käyttäytymisesi aivojen toiminnan ohella. Voit jäädä yöksi sairaalaan video-EEG-seurantaa tai unitutkimusta varten, varsinkin kun useimmat otsalohkon kohtaukset tapahtuvat unen aikana.
Hallinta ja hoito
Miten otsalohkon kohtauksia hoidetaan?
Terveydenhuollon tarjoaja voi hoitaa otsalohkon kohtauksia:
- Lääkitys.
- Ruokavalio.
- Neuromodulaatio.
- Leikkaus.
Kuinka lääkitys voi hoitaa otsalohkon kohtauksia?
Kouristuksia estävät lääkkeet, kuten okskarbatsepiini tai muut lääkkeet, ovat yleensä ensimmäinen hoitomuoto otsalohkon kohtauksiin. Se säätelee aivojen sähköistä toimintaa pysäyttäen kohtaukset tai vähentämällä niiden tiheyttä. Mutta noin 30 %:lla ihmisistä lääkkeet eivät ole täysin tehokkaita. Näissä tapauksissa terveydenhuollon tarjoajat harkitsevat mahdollisuuksia muihin hoitoihin, kuten leikkaukseen.
Kuinka ruokavalioni voi hoitaa otsalohkon kohtauksia?
Terveydenhuollon tarjoaja voi suositella erityisruokavaliota, jos kohtauksesi eivät parane lääkkeillä. Epilepsian ketogeeninen ruokavalio on runsasrasvainen ja vähähiilihydraattinen ruokavalio, joka muuttaa solujesi energiankäyttöä. Noin 50 prosentilla ruokavaliotaan säätävistä ihmisistä on vähemmän kohtauksia; 10 % on vapaita kohtauksista. Se on yleensä tehokkaampi epilepsiaa sairastaville lapsille. Aikuisten on vaikeampi noudattaa tiukkaa ruokavaliota.
Kuinka leikkaus voi hoitaa otsalohkon kohtauksia?
Ihmiset, joilla on otsalohkon kohtauksia, jotka eivät reagoi lääkitykseen, voivat harkita epilepsialeikkausta. Etulohkon resektion aikana kirurgi poistaa otsalohkon osan, joka aiheuttaa kohtauksia.
Ennen leikkausta kirurgi tekee yksityiskohtaisia karttoja aivoistasi kuvantamisskannauksilla. He voivat myös implantoida kirurgisesti elektrodeja tehdäkseen erikoistuneen EEG:n tallentamalla aivosi sisällä. Kaikki nämä tiedot auttavat neurologia ja kirurgia:
- Kohdista aivosi tietyille alueille, jotka aiheuttavat kohtauksia.
- Vältä vahingoittamasta etulohkon alueita, jotka hallitsevat tärkeitä toimintoja.
Kuinka neuromodulaatio voi hoitaa otsalohkon kohtauksia?
Neuromodulaatio on terapiaa, jossa käytetään sähköstimulaatiota muuttamaan aivosolujen toimintaa. Terveydenhuollon tarjoaja voi suositella neuromodulaatiota kohtauksillesi, jos lääkkeet eivät toimi ja leikkaus ei ole vaihtoehto. Yleisiä neuromodulaatiotyyppejä ovat:
- Vagushermon stimulaatio (VNS): Pieni laite, joka istutetaan rintakehän ihon alle, liitetään johtoon. Lanka kietoutuu vagushermosi ympärille ja lähettää hermoon lieviä impulsseja. VNS toimii kuin sydämentahdistin aivoille.
- Responsiivinen neurostimulaatio (RNS): RNS on samanlainen kuin VNS, mutta stimulaattorit ovat kallossasi. RNS tarkkailee aivojen toimintaa ja lähettää sähköisiä impulsseja vain, kun se havaitsee, että olet saamassa kohtauksen.
- Deep brain stimulation (DBS): Sinulla on leikkaus DBS-laitteen istuttamiseksi aivoihisi. Kiinnitä johdot neurostimulaattoriin, jota terveydenhuollon tarjoajasi ohjelmoi kuten tietokone. Se lähettää sähkövirtoja aivoihisi tietyssä jaksossa. Jotkut VNS-laitteet havaitsevat myös sykkeesi muutokset, jotka osoittavat kohtauksen alkavan, ja lähettävät sähkövirtoja estääkseen sen kehittymisen.
Ennaltaehkäisy
Kuinka voin estää otsalohkon kohtauksia?
Ei ole mitään keinoa estää otsalohkon epilepsiaa, mutta saatat pystyä estämään tai rajoittamaan kohtausten määrää seuraavilla tavoilla:
- Vältä kouristuskohtauksia, kuten stressiä, alkoholia, huumeita, vilkkuvia valoja tai riittämätöntä unta.
- Syö terveellistä ruokavaliota tai noudata erikoistunutta ketogeenistä ruokavaliota.
- Ota kouristuslääkkeitäsi ohjeiden mukaan.
Näkymä / ennuste
Mitkä ovat ihmisten näkymät, joilla on otsalohkon kohtauksia?
Jotkut ihmiset tarvitsevat lääkitystä kouristuskohtausten hallitsemiseksi loppuelämänsä ajan. Toisille kohtaukset voivat loppua ajan myötä eikä lääkitystä enää tarvita. Älä koskaan lopeta lääkitystäsi tai muuta määrääsi keskustelematta terveydenhuollon tarjoajan kanssa.
Asuminen kanssa
Mitä voin tehdä elämisen helpottamiseksi otsalohkon epilepsian kanssa?
Jos sinulla on otsalohkon epilepsia:
- Pysy tiiviissä yhteydessä terveydenhuollon tarjoajasi kanssa. Ota välittömästi yhteyttä heihin, jos tilasi muuttuu.
- Varmista, että lähisukulaiset ja ystävät ovat tietoisia tilastasi ja tietävät, mitä tehdä, jos sinulla on kohtaus.
- Varo äkillisiä mielialan muutoksia. Jotkut kohtausten vastaiset lääkkeet voivat lisätä itsemurha-ajatusten tai -tekojen riskiä.
Ota välittömästi yhteyttä terveydenhuollon tarjoajaan, jos sinulla on itsemurha-ajatuksia. Voit soittaa National Suicide Prevention Lifelineiin numeroon 800 273 8255. Tämä vihjelinja yhdistää sinut paikallisten kriisikeskusten kansalliseen verkostoon ilmaista ja luottamuksellista henkistä tukea varten. Keskukset tukevat itsemurhakriisissä tai henkisessä ahdistuksessa olevia ihmisiä 24 tuntia vuorokaudessa, 7 päivää viikossa. Hätätilanteessa soita 911.
Etulohkon kohtaukset ovat epilepsian muoto. Ne alkavat aivojen etuosasta ja esiintyvät yleensä unen aikana. Nämä kohtaukset voivat koskea lapsia tai aikuisia. Kouristuslääkitys on yleensä ensimmäinen hoitolinja otsalohkon epilepsiaan. Muita hoitoja ovat leikkaus, erityisruokavaliot tai laitteet, jotka säätelevät aivotoimintaasi.
