Feltyn oireyhtymä

Mikä on Feltyn oireyhtymä?

Feltyn oireyhtymä on harvinainen sairaus, johon liittyy kolme ehtoa. Näitä tiloja ovat nivelreuma (RA), alhainen valkosolujen määrä ja pernan suurentuminen. Kanadan niveltulehdusyhdistys raportoi, että alle 1 prosentilla RA -potilaista on Felty -oireyhtymä.

Tilasta ei tiedetä paljon, mutta lääkärit pitävät sitä vakavana häiriönä. Joillakin ihmisillä ei ole havaittavia oireita RA: n lisäksi. Muut ihmiset voivat näyttää useita oireita, kuten:

  • väsymys
  • vakavia infektioita
  • kuume
  • painonpudotus
  • värjäytyneet ihon laikut

Mitkä ovat Feltyn oireyhtymän oireet?

Joskus ihmisillä, joilla on Feltyn oireyhtymä, ei välttämättä ole oireita. Muina aikoina heillä voi olla erityisiä oireita, joita esiintyy oireyhtymän yhteydessä, kuten:

  • silmävuoto
  • polttava tunne silmissä
  • väsymys
  • painonpudotus
  • nivelkipu, turvotus, jäykkyys ja epämuodostumat
  • ruokahaluttomuus
  • yleinen epämukavuus
  • infektioita
  • vaalea väri iholle

Muita oireita voivat olla haavaumat, ihon värimuutokset ja maksan suureneminen. Nämä oireet vaihtelevat tapauskohtaisesti.

Mikä aiheuttaa Feltyn oireyhtymän?

Feltyn oireyhtymän syy on tuntematon, mutta lääkärit uskovat sen olevan geneettinen sairaus. On mahdollista, että sairastuneet tarvitsevat vain yhden epänormaalin geenin kehittääkseen taudin. Harvinaisten sairauksien kansallinen järjestö (NORD) toteaa, että Feltyn oireyhtymä voi olla autoimmuunisairaus.

Vaikka ihmiset, joilla on ollut RA pitkään, ovat suuremmassa vaarassa Felty -oireyhtymään, RA ei ole aina syy häiriöön.

Kuka on vaarassa Feltyyn oireyhtymään?

Feltyn oireyhtymä voi olla yleisempi ihmisillä, joilla on pitkäaikainen RA. Muita mahdollisia riskitekijöitä voivat olla:

  • positiivinen testitulos HLA-DR4-geenille
  • joilla on nivelten vuoraavien kudosten tulehdus
  • positiivinen reumatoiditekijä, joka on RA: n diagnosointiin käytettävä vasta -aine
  • joilla on RA -oireita nivelten ulkopuolella
  • ollessa valkoihoinen
  • on yli 50 -vuotias

Kanadan niveltulehdusyhdistyksen mukaan naiset kehittävät Felty -oireyhtymän kolme kertaa todennäköisemmin kuin miehet.

Miten Feltyn oireyhtymä diagnosoidaan?

Lääkärisi aloittaa fyysisellä tutkimuksella. Fyysinen tentti voi paljastaa, onko sinulla turvonnut maksa, perna tai imusolmukkeet. Nivelissäsi voi esiintyä RA -oireita, kuten turvotusta, punoitusta ja lämpöä. Lääkäri voi myös määrätä vatsan ultraäänitutkimuksen ja verikokeet, mukaan lukien täydellinen verenkuva (CBC).

CBC voi paljastaa, että valkosolujen määrä on alhainen. Vatsan ultraääni voi paljastaa turvonneen pernan. Alhainen valkosolujen määrä, turvonnut perna ja RA osoittavat yleensä, että sinulla on Felty -oireyhtymä.

Mitkä ovat Felty -oireyhtymän hoitovaihtoehdot?

Useimmat ihmiset, joilla on diagnosoitu Feltyyn oireyhtymä, saavat jo RA -hoitoa. Feltyn oireyhtymä voi vaatia lisälääkkeitä. Lääkäri voi määrätä metotreksaattia, joka on tehokkain hoitomuoto monille oireille. Jotkut ihmiset voivat myös hyötyä pernan poistamisesta kirurgisesti.

Jos sinulla on toistuvia infektioita, näiden vinkkien noudattaminen voi auttaa vähentämään infektioiden määrää:

  • Yritä välttää vammoja.
  • Ota vuosittain influenssarokote.
  • Vältä ruuhkaisia ​​paikkoja influenssakauden aikana.
  • Pese kädet huolellisesti.

Mikä on pitkän aikavälin näkymät?

Vaikka Feltyn oireyhtymään ei ole parannuskeinoa, RA: n hoito voi vain auttaa. Yksilöt, joiden perna on poistettu, voivat kokea vähemmän oireita, vaikka tämän leikkauksen pitkäaikainen hyöty on tuntematon NORDin mukaan. Kuitenkin ihmiset, joilla on Feltyn oireyhtymä, ovat alttiita toistuville infektioille, jotka vaihtelevat lievästä vaikeaan.

Valppaus terveydestäsi noudattamalla lääkärisi hoitokurssia ja ylläpitämällä terveellisiä elämäntapoja voi vähentää oireitasi. Myös immuunijärjestelmästä huolehtiminen välttämällä flunssasta kärsiviä ja ottamalla vuosittainen influenssarokote voi myös vähentää saamiesi infektioiden määrää.

Lue lisää