Yleiskatsaus
Mikä on vaskuliitti?
Vaskuliitti on kehon verisuonten tulehdus. Vaskuliitti voi vaikuttaa hyvin pieniin verisuoniin (kapillaareihin), keskikokoisiin verisuoniin tai suuriin verisuoniin, kuten aortaan (sydämestä lähtevä pääverisuoni).
Tulehtuneena verisuonet voivat heiketä ja venyä, mikä voi johtaa aneurysmiin. Verisuonet voivat myös ohentua niin, että ne repeävät, mikä johtaa verenvuotoon kudokseen. Vaskuliitti voi myös aiheuttaa verisuonten ahtautumista siihen pisteeseen, että se sulkeutuu kokonaan (kutsutaan okkluusioksi). Jos verenvirtaus suonessa, jossa on vaskuliitti, vähenee tai pysähtyy, kudokset, jotka vastaanottavat verta kyseisestä suonesta, vaurioituvat ja alkavat kuolla.
Oireet ja syyt
Mikä aiheuttaa vaskuliittia?
Useimmissa tapauksissa tarkkaa syytä ei tunneta; on kuitenkin selvää, että immuunijärjestelmällä (järjestelmä, joka pitää kehon terveenä) on suuri rooli. Vaikka immuunijärjestelmä yleensä toimii suojellakseen kehoa, se voi joskus tulla ”yliaktiiviseksi” ja päätyä hyökkäämään kehon osiin. Useimmissa vaskuliittitapauksissa jokin aiheuttaa immuuni- tai ”allergisen” reaktion verisuonten seinämissä. Aineita, jotka aiheuttavat allergisia reaktioita, kutsutaan antigeeneiksi. Joskus tietyt lääkkeet tai sairaudet voivat toimia antigeeneinä ja käynnistää tämän prosessin.
Mitkä ovat vaskuliitin oireet?
Yleisiä oireita ovat:
- Ihottumia
- Väsymys
- Heikkous
- Kuume
- Nivelkivut
- Vatsakipu
- Munuaisongelmat (mukaan lukien tumma tai verinen virtsa)
- Hermoongelmat (mukaan lukien puutuminen, heikkous ja kipu)
- Yskä ja/tai hengenahdistus
Muita oireita voi esiintyä riippuen vaskuliitin vaikutuksesta kehon alueesta. Jos vaskuliittia sairastavan ihon verisuoni on pieni, suoni voi murtua ja tuottaa pieniä verenvuotoalueita kudokseen. Nämä alueet näkyvät pieninä punaisina tai violetteina pisteinä iholla. Jos ihossa oleva suurempi suoni on tulehtunut, se voi turvota ja muodostaa kyhmyn (kudosmassa), joka voi tuntua, jos verisuoni on lähellä ihon pintaa.
Diagnoosi ja testit
Miten vaskuliitti diagnosoidaan?
Verisuonitulehduksen diagnoosi perustuu henkilön sairaushistoriaan, tämänhetkisiin oireisiin, täydelliseen fyysiseen tutkimukseen ja erikoistuneiden laboratoriotutkimusten tuloksiin. Lääkäri voi testata veren poikkeavuuksia, joita voi esiintyä vaskuliitin esiintyessä. Näitä poikkeavuuksia ovat:
-
Anemia (alhainen punasolujen määrä)
- Korkea valkosolujen määrä
- Korkea verihiutaleiden määrä
- Merkkejä munuais- tai maksaongelmista
Verikokeet voivat myös tunnistaa immuunikomplekseja tai vasta-aineita (tapoja, joilla keho taistelee uhkana pitämänsä vastaan), jotka voivat liittyä vaskuliittiin. Lisätutkimukset voivat sisältää röntgenkuvat, kudosbiopsiat, verisuonten ja sydämen skannaukset.
Hallinta ja hoito
Miten vaskuliittia hoidetaan?
Vaskuliitin tarkka hoito riippuu vaskuliitin tietystä tyypistä ja siihen liittyvistä alueista/elimistä. Joitakin toimenpiteitä, jotka voivat olla tarpeen, ovat kortikosteroidien, kuten prednisonin, käyttö. Vakavammissa vaskuliittityypeissä käytetään myös muita immuunijärjestelmää heikentäviä lääkkeitä. Näillä lääkkeillä on omat sivuvaikutuksensa, ja näitä hoitoja on seurattava erittäin tarkasti.