Yleiskatsaus
Mitä ovat vilustuminen ja flunssa?
Nuhakuume ja flunssa (influenssa) ovat ylempien hengitysteiden – nenän, suun, kurkun ja keuhkojen – infektioita. Tulehdukset johtuvat viruksista.
Mistä tiedän, onko minulla vilustuminen vai flunssa?
Vilustumisessa ja flunssassa on monia samoja oireita. Vilustumisoireet ovat kuitenkin yleensä lievempiä kuin flunssan oireet ja kehittyvät hitaammin.
Oireet ja syyt
Mitkä ovat vilustumisen ja flunssan oireet?
Vilustumisen ja flunssan oireet
| Oire | Kylmä | Flunssa |
|---|---|---|
| Kuume | Aikuiset – harvinainen; lapset – joskus | Korkea kuume (100 °F ja korkeampi; voi kestää 3-4 päivää) |
| Vuotava nenä | Yleinen (Nenävuoto voi olla keltaista tai vihreää) | Joskus |
| Tukkoinen nenä | Yleistä | Joskus |
| Päänsärky | Joskus (yleensä lievä) | Yleistä |
| Kehon kipuja | Joskus (yleensä lievä) | Yleinen (voi olla vakava) |
| Väsymys | Joskus (yleensä lievä) | Yleinen (voi kestää jopa 2-3 viikkoa) |
| Uupumus | Ei koskaan | Yleinen (flunssan alussa) |
| Vilunväristykset, hiki | Ei | Yleinen (äärimmäinen) |
| Pahoinvointi | Melko harvinaista | Yleistä |
| Ruokahalun menetys | Joskus | Yleistä |
| Aivastelu | Yleistä | Joskus |
| Yskä | Yleistä | Yleinen (voi olla voimakasta) |
| Kipeä kurkku | Yleistä | Joskus |
| Rintakehän tukkoisuus, epämukavuus | Yleinen (lievä tai kohtalainen) | Yleinen (voi olla vakava) |
| Vetiset silmät | Yleistä | Joskus |
Hallinta ja hoito
Voiko vilustumista ja flunssaa ”parantaa” lääkkeillä?
Mikään lääke ei voi ”parantaa” vilustumista ja flunssaa. On kuitenkin monia OTC-lääkkeitä, jotka voivat lievittää vilustumisen ja flunssan oireiden aiheuttamaa epämukavuutta. Lisäksi saatavilla on reseptilääkkeitä ja rokote, joilla voidaan hoitaa ja ehkäistä flunssaa.
Huomautus antibiooteista: Vilustuminen ja flunssa ovat virusten aiheuttamia, eikä niitä voida parantaa antibiooteilla. Antibiootteja käytetään bakteeri-infektioiden, kuten kurkku- ja korva-, iho- ja virtsatieinfektioiden, hoitoon. Antibioottien käyttö infektioihin, joita he eivät pysty hoitamaan, heikentää antibioottien tehoa infektioissa, joita niiden on tarkoitus hoitaa (tilanne, jota kutsutaan antibioottiresistenssiksi). Älä koskaan käytä antibiootteja vilustumisen ja flunssan hoitoon.
Helpottaaksesi tiettyjen vilustumisen ja flunssan oireiden aiheuttamaa epämukavuutta, harkitse seuraavan tyyppisten itsehoitolääkkeiden käyttöä:
- Vähentää kuume ja kipu – analgeetit: Asetaminofeeni (Tylenol®) on yleensä edullinen. Ibuprofeenia (Advil®) tai naprokseenia (Naprosyn®) käytetään myös yleisesti. Aspiriinia tulee välttää sen riskin vuoksi kehittää Reyen oireyhtymä. (Reyen oireyhtymä on tila, joka vaikuttaa kaikkiin kehon elimiin ja on haitallisin aivoille ja maksalle.) Huomautus asetaminofeenista: Lue kaikki kylmälääkkeen pakkausmerkinnät. Älä ota useampaa kuin yhtä asetaminofeenia sisältävää lääkettä. Liika asetaminofeenin ottaminen voi vahingoittaa maksaasi. Asetaminofeeniannokset eivät saa ylittää neljää grammaa päivässä. Henkilöt, joilla on maksavaurioita tai maksaongelmia, eivät saa ylittää kahta grammaa asetaminofeenia päivässä.
- Nenän kuivaamiseen – antihistamiinit: Kokeile antihistamiinia, kuten difenhydramiinia (Benadryl®). Koska nämä tuotteet voivat tehdä sinut uneliaaksi, vältä ajamista ja muita monimutkaisia tehtäviä näiden lääkkeiden käytön aikana. Loratadiini (Claritin®), saatavilla (OTC), ei ole unelias vaihtoehto, mutta se ei välttämättä ole yhtä tehokas kuin muut antihistamiinit flunssan ja flunssan oireiden vähentämisessä. Muita OTC-antihistamiineja ovat Allegra®, Zyrtec® ja Xyzal®.
- Tukkoisen, tukkeutuneen nenän lievittämiseksi – turvotusta vähentävät aineet: Kokeile suun kautta otettavaa dekongestantia, kuten pseudoefedriiniä (Sudafed®). Näitä lääkkeitä käytettäessä voi kuitenkin esiintyä unettomuutta, hermostuneisuutta ja ärtyneisyyttä. Raskaana olevien tai hallitsemattomasti korkea verenpaineen tulisi välttää pseudoefedriinituotteita. Usein dekongestantteja yhdistetään muiden lääkkeiden (erityisesti antihistamiinien) kanssa itsehoitolääkkeissä. ”-D” lääkkeen nimen lopussa tarkoittaa, että se sisältää suun dekongestantin.
- Nenän vuotavan tai poskiontelopaineen lievitykseen – nenän steroideja: Lääkkeet, kuten flutikasoni (Flonase®, saatavana ilman reseptiä) tai mometasoni (Nasonex®; resepti tarvitaan), voivat lievittää oireita. Näitä lääkkeitä käytetään myös kausiluonteisiin allergioihin. Nämä eivät ole samoja kuin Afrin® tai muut OTC-nenävalmisteet. Myös antihistamiinit auttavat.
- Helpottaaksesi nenän puhaltamista tai yskän/liman erittymistä – yskänlääkettä: Kokeile guaifenesiiniä (Robitussin®, Mucofen®, Humibid LA®, Mucinex®, Humibid E®). Nämä tuotteet auttavat ohentamaan nenästä ja suusta tulevaa paksua, värjäytyneitä valumia.
- Yskän vähentämiseksi – yskänlääkkeitä: Dekstrometorfaani voi auttaa tukahduttamaan yskää.
- Kurkkukivun lievittämiseen: Kokeile kurkkutabletteja (kuten Cepacol®) tai kurlaa lämpimällä suolavedellä muutaman kerran päivässä. Myös kipulääkkeet auttavat.
- Muihin oireisiin: OTC-kylmätuotteet (esimerkiksi Nyquil® tai Tylenol Cold & Sinus®) voivat tarjota paljon helpotusta. Muista lukea tuotteiden etiketit löytääksesi oireisiisi parhaiten sopivan kylmävalmisteen ja määrittääksesi, onko kyseinen lääke turvallinen sinulle.
Mitä muita tapoja hoitaa ja ehkäistä flunssaa?
Influenssan hoitoon ja ehkäisyyn on saatavilla viruslääkkeitä ja vuotuinen influenssarokote.
Reseptilääkkeet flunssan torjuntaan sisältävät amantadiinin (Symmetrel®), rimantadiinin (Flumadine®), zanamiviirin (Relenza®) ja oseltamiviirin (Tamiflu®). Nämä lääkkeet eivät paranna flunssaa, mutta ne voivat lieventää oireita ja saada olosi paremmaksi nopeammin. Ne ovat tehokkaita vain, kun niitä käytetään flunssan kaltaisten oireiden ensimmäisten 48 tunnin aikana.
Näitä lääkkeitä ei tarvita terveille ihmisille, jotka saavat flunssan. Ne on yleensä varattu ihmisille, jotka ovat erittäin sairaita flunssasta (esimerkiksi sairaalahoidossa) tai niille, joilla on flunssan komplikaatioiden riski, kuten henkilöille, joilla on pitkäaikainen krooninen sairaus (kuten diabetes tai krooninen obstruktiivinen keuhkosairaus, astma) tai vanhempi ikä.
Influenssarokote (rokoteella ja nenäsumuteella). Vaikka flunssaa vastaan ei tällä hetkellä ole rokotetta, on olemassa rokote flunssan ehkäisyyn. Rokotetta saa sekä rokotteena että nenäsumutteena. Se toimii altistamalla immuunijärjestelmän viruksille. Keho reagoi rakentamalla vasta-aineita (elimistön puolustusjärjestelmä) flunssaa vastaan. Influenssarokote sisältää kuolleita influenssaviruksia. Nenäsumute sisältää eläviä, mutta heikennettyjä influenssaviruksia. Nenäsumute on hyväksytty vain terveille lapsille ja aikuisille 2–49-vuotiaille ja jotka eivät ole raskaana.
Ennaltaehkäisy
Kenen pitäisi ottaa vuotuinen influenssarokote?
Centers for Disease Control (CDC) suosittelee, että seuraavat ryhmät saavat vuotuisen influenssarokotteen marraskuun ja helmikuun välisenä aikana (influenssakausi):
- Kaikki kuuden kuukauden ikäiset ja sitä vanhemmat.
Influenssarokotteen saaminen on erityisen tärkeää tietyille henkilöille, joilla on suuri riski saada flunssan komplikaatioita, ja niille, jotka ovat tekemisissä ihmisten kanssa, joilla on suuri komplikaatioriski. Näitä suuressa riskissä olevia ihmisiä ovat:
- Hoitokotien ja muiden pitkäaikaishoitolaitosten asukkaat.
- Ihmiset, joilla on kroonisia sairauksia, kuten astma, sydänsairaus, diabetes, munuais- ja maksahäiriöt ja krooniset keuhkosairaudet.
- Ihmiset, joilla on heikentynyt immuunijärjestelmä, esimerkiksi ihmiset, joilla on syöpä, HIV/AIDS tai krooniset steroidien käyttäjät.
- Kotitalouden jäsenet ja flunssan komplikaatioiden vaarassa olevien potilaiden omaishoitajat.
- Naiset, jotka ovat tai tulevat olemaan raskaana flunssakauden aikana (kolmanneksesta riippumatta).
- Terveydenhuollon työntekijät, jotka ovat läheisessä kosketuksessa potilaiden kanssa sairaaloissa, hoitokodeissa, pitkäaikaishoitolaitoksissa ja muissa terveydenhuoltolaitoksissa.
- Kuuden kuukauden ja 18 vuoden ikäiset imeväiset ja lapset, jotka saavat pitkäaikaista aspiriinihoitoa. Tämä asettaa nämä henkilöt riskiin saada Reye-oireyhtymä flunssainfektion jälkeen.
- Amerikan intiaanit/Alaskan alkuasukkaat.
- Ihmiset, jotka ovat läheisessä yhteydessä alle viisivuotiaisiin lapsiin – esimerkiksi lasten kanssa asuvat, lastenhoitajat ja päivähoitopalvelujen tarjoajat.
- Ihmiset, jotka ovat sairaalloisen lihavia (painoindeksi 40 tai korkeampi).
Voinko saada flunssan influenssarokotuksesta tai nenäsumutteesta?
Ei, et voi saada flunssaa influenssarokotteella tai nenäsumutteella. Jotkut ihmiset voivat kuitenkin saada flunssan, vaikka heillä olisi rokote. Näissä tapauksissa flunssan oireet ovat lievempiä verrattuna rokottamattomiin, jotka saavat flunssan.
Mitä muuta voin tehdä vilustumisen ja flunssan estämiseksi?
Pese kätesi usein saippualla ja vedellä tai alkoholipitoisilla käsipyyhkeillä. Vilustumis- ja flunssavirukset leviävät koskettamalla nenääsi tai suuta tartunnan saaneen henkilön kosketuksen jälkeen, hengittämällä ilmaa tartunnan saaneen henkilön aivastaessa tai yskiessä tai koskettamalla viruksen kanssa kosketuksiin joutuneita esineitä ja koskettamalla sitten nenääsi.
Muita ehkäisyvinkkejä ovat syöminen terveellisesti, harjoitella, nukkua runsaasti, juoda runsaasti nesteitä (yrittää juoda kahdeksan 8 unssia lasillista nestettä päivässä) ja välttää läheistä kosketusta vilustuneiden ihmisten kanssa. Ota myös vuosittainen influenssarokote.
Asuminen kanssa
Mitä voi tapahtua, jos vilustuminen tai flunssa pahenee?
Vilustuminen tai flunssa, joka pahenee, voi johtaa:
- Keuhkokuume.
- Keuhkoputkentulehdus.
-
Poskiontelotulehdukset.
-
Korvatulehdus.
- Nykyisten terveysongelmien, kuten astman ja sydämen vajaatoiminnan, paheneminen.
Influenssan aiheuttamat komplikaatiot voivat johtaa sairaalahoitoon, hengenvaarallisiin tilanteisiin ja jopa kuolemaan.
Milloin minun pitäisi soittaa terveydenhuollon tarjoajalle?
Soita, jos kohtaat jonkin seuraavista:
- Oireet, jotka kestävät tai pahenevat 10 päivän kuluttua.
- Hengenahdistus tai hengitysvaikeudet.
- Korkea kuume (yli 102 °F) kolmen tai useamman päivän ajan.
- Kipu tai paine rinnassa.
- Veren yskiminen.
- Äkillinen huimaus tai heikotuksen tunne.
- Voimakas oksentelu.
- Hämmennys.
- Vaikea poskiontelokipu.
- Turvonneet rauhaset kaulassa tai leuassa.
