Yleiskatsaus
Mikä on B-ryhmän streptokokki (GBS)?
B-ryhmän streptokokki (GBS) on normaali bakteeri (bakteeri), jota esiintyy jopa 10-30 prosentilla raskaana olevista naisista. Nainen, jolla on GBS, voi siirtää bakteerit lapselleen synnytyksen aikana. Useimmat GBS:n saaneet vastasyntyneet eivät sairastu. Bakteerit voivat kuitenkin aiheuttaa vakavia ja jopa hengenvaarallisia infektioita pienelle osalle vastasyntyneistä.
Miten vauva saa GBS:n?
Raskaana olevilla naisilla GBS löytyy useimmiten emättimestä ja peräsuolesta. GBS on erilainen kuin kurkkutauti, joka on A-ryhmän streptokokki. GBS voi elää raskaana olevan naisen kehossa ja aiheuttaa oireita ja infektion. GBS voi myös elää raskaana olevan naisen kehossa eikä aiheuta oireita eikä aiheuta vaaraa hänen terveydelle. Tässä tilanteessa naista kutsutaan ”kantajaksi”.
Varhainen infektio: Tartunnan saaneista vauvoista suurin osa (75 prosenttia) tartunnoista tapahtuu ensimmäisen elinviikon aikana. Itse asiassa suurin osa tartunnasta ilmenee muutaman tunnin sisällä syntymästä. Sepsis, keuhkokuume ja aivokalvontulehdus ovat yleisimpiä ongelmia. Keskosilla on suurempi riski, jos he saavat tartunnan, mutta useimmat (75 prosenttia) GBS:n saaneet vauvat ovat täysiaikaisia.
Myöhäinen infektio: GBS-infektio voi ilmaantua myös vauvoilla viikosta useisiin kuukausiin syntymän jälkeen. Aivokalvontulehdus on yleisempää myöhään alkavan GBS-infektion yhteydessä kuin varhaisen alkaneen infektion yhteydessä. Noin puolet vauvoista, joille kehittyy myöhään alkava GBS, sai tartunnan äideiltä synnytyksen aikana. Muiden, joilla on myöhäinen sairaus, tartunnan lähteen uskotaan olevan kontakti muihin ihmisiin, jotka ovat GBS-kantajia tai GBS:n ”kantajaäiti” syntymän jälkeen, tai ehkä vielä muita tuntemattomia lähteitä. Myöhään alkava infektio on harvinaisempi ja johtaa harvemmin vauvan kuolemaan kuin varhainen infektio.
Diagnoosi ja testit
Testataanko minut B-ryhmän streptokokkien (GBS) varalta?
Lääkärisi testaa sinut GBS:n varalta raskauden loppuvaiheessa, noin viikolla 35–37, käyttämällä pumpulipuikkoa ottamaan solunäytteitä emättimestä, kohdunkaulasta ja peräsuolesta. GBS-testaus tätä aikaisemmin ei auta ennustamaan, onko sinulla GBS toimitushetkellä.
Synnytys on aika, jolloin vastasyntynyt altistuu lisääntyneelle GBS-bakteerille, jos sitä esiintyy äidin emättimessä tai peräsuolessa. Positiivinen viljelytulos tarkoittaa, että olet GBS-kantaja, mutta se ei tarkoita, että sinä tai vauvamme sairastut varmasti.
Hallinta ja hoito
Miten B-ryhmän streptokokkia (GBS) hoidetaan?
Raskaana olevalla äidillä: Tehokkain tapa estää vauvasi GBS-infektio on hoitaa sinua antibiooteilla synnytyksen aikana, jos testisi on positiivinen GBS:n kantajana. GBS:n kantaja on tilapäinen tilanne, joka on tärkeää hoitaa synnytyksen aikana, koska sitä ei ole tehokasta hoitaa aikaisemmin.
Jos tulos on positiivinen, palveluntarjoajasi hoitaa sinua suonen kautta annettavalla antibiootilla synnytyksen ja synnytyksen aikana. Antibiootin antaminen tällä hetkellä auttaa estämään GBS:n leviämisen sinusta vastasyntyneeseen; Tällä protokollalla estetään 90 prosenttia infektioista.
Yksi poikkeus hoidon ajoituksesta on GBS:n havaitseminen virtsasta. Tässä tapauksessa suun kautta otettava antibioottihoito tulee aloittaa GBS-tunnistuksen yhteydessä raskauden vaiheesta riippumatta ja se tulee antaa uudelleen suonensisäisesti synnytyksen aikana.
Kaikki raskaana olevat naiset, jotka ovat aiemmin synnyttäneet lapsen, jolle on kehittynyt GBS-infektio, joilla on ollut GBS:n aiheuttama virtsatietulehdus tässä raskaudessa, hoidetaan myös synnytyksen aikana.
Vastasyntyneessä: Raskaana olevan naisen synnytyksen aikana tehdyistä testeistä ja antibioottihoidosta huolimatta jotkut vauvat saavat silti GBS-infektioita. Yleisiä GBS-infektion oireita vastasyntyneillä ovat kuume, ruokintavaikeudet, ärtyneisyys tai letargia (vauvan velttous tai heräämisvaikeudet). Lääkärisi saattaa ottaa näytteen vauvan verestä tai selkäydinnesteestä nähdäkseen, onko vauvalla GBS-infektio. Antibiootteja annetaan, jos hoito katsotaan tarpeelliseksi.



















