Mitä eroa on verisuonidementialla ja Alzheimerin taudilla?

Vaskulaarinen dementia on toiseksi yleisin dementiatyyppi. Sitä esiintyy, kun aivoissa on vaurioita, esimerkiksi aivohalvauksen jälkeen, mikä johtaa hermosolujen (neuronien) kuolemaan.

Pienistä tai suurista aivohalvauksista aiheutuvat aivovauriot voivat aiheuttaa verisuonidementiaa. Ateroskleroosi, joka on valtimoiden kovettumista, voi johtaa useisiin pieniin aivohalvauksiin koko aivoissa. Tämä kerääntynyt vaurio aiheuttaa verisuonidementiaa.

Aivohalvauksen aiheuttama vahinko voi johtaa muistion, huomioimiseen ja päätöksentekoon liittyviin ongelmiin.

Alzheimer on yleisin dementian muoto, joka vaikuttaa miljooniin ihmisiin maailmanlaajuisesti. Se on peruuttamaton, etenevä sairaus, jolle on ominaista epätavallisten proteiinien kertyminen aivoihin.

Proteiinin kertyminen johtaa aivosolujen heikkenemiseen, mikä lopulta johtaa muistin menetykseen, kognitiiviseen heikkenemiseen ja käyttäytymisen muutoksiin.

Verisuonidementian oireet voivat sisältää:

• ongelmia muistin, huomion ja keskittymisen kanssa
• vaikeuksia ongelmanratkaisussa ja päätöksenteossa
• hidastunut ajattelu
• mielialan vaihtelut
• vaikeuksia puhua tai ymmärtää kieltä

Alzheimerin taudin oireet voivat sisältää:

• muistin menetys, erityisesti viimeaikaiset tapahtumat

• hämmennystä ja desorientaatiota
• vaikeuksia kielen ja sanojen löytämisessä
• vammainen harkinta- ja päätöksentekokyky
• mielialan ja persoonallisuuden muutoksia
• vetäytyminen yhteiskunnallisesta toiminnasta

Verisuonidementian ja Alzheimerin taudin diagnosoimiseksi lääkäri kerää perusteellisen sairaushistorian, suorittaa fyysisen tutkimuksen ja määrää erilaisia ​​testejä sulkeakseen pois muut mahdolliset kognitiivisen heikentymisen ja dementiaoireiden syyt.

Näitä voivat olla:

• Kognitiiviset testit: Lääkäri käyttää näitä testejä arvioidakseen kognitiivisia toimintoja, muistia, ajattelua ja ongelmanratkaisutaitoja.
• Aivojen kuvantaminen: Lääkärit käyttävät kuvantamistekniikoita, kuten MRI-, CT- tai PET-skannauksia, etsiäkseen merkkejä aivomuutoksista. Todisteet aivohalvauksesta magneettikuvauksessa voivat viitata vaskulaariseen dementiaan, kun taas epäsäännöllisten proteiinien kerääntyminen PET-skannauksessa voi viitata Alzheimerin tautiin. Kuvantaminen voi myös auttaa sulkemaan pois muita olosuhteita.
• Verikokeet: Verikokeet voivat auttaa tunnistamaan taustalla olevia muistiongelmia, kuten vitamiinin puutteita tai kilpirauhasen ongelmia.
• Neurologinen arviointi: Lääkäri tutkii refleksisi, tasapainosi, koordinaatiosi ja aistitoimintosi arvioidakseen aivojen yleistä terveyttä.
• Psykiatrinen arviointi: Tämä arvioi mielenterveyttäsi, koska masennuksen tai ahdistuksen oireet voivat olla päällekkäisiä dementian kanssa.
• Selkäydinnesteanalyysi: Joskus lääkäri voi suorittaa lannepunktio aivo-selkäydinnesteen analysoimiseksi Alzheimerin tautiin liittyvien biomarkkereiden varalta.
• Geneettinen testaus: Tietyissä tilanteissa lääkäri voi suositella geneettinen testaus Alzheimerin taudin riskiä lisäävien geenimutaatioiden tunnistamiseksi.

Vaikka vaskulaariseen dementiaan ja Alzheimerin tautiin ei ole parannuskeinoa, eri hoitovaihtoehdoilla pyritään hallitsemaan oireita ja hidastamaan kognitiivista heikkenemistä. Näitä voivat olla:

• Lääkkeet: Lääkäri voi määrätä koliiniesteraasin estäjät, kuten donepetsiili Alzheimerin taudin hoitoon. Memantiini, toinen lääke, voi auttaa säätelemään aivokemikaaleja, jotka liittyvät muistiin ja oppimiseen verisuonidementiassa ja Alzheimerin taudissa.
• Elämäntyylimuutokset: Elintapastrategioiden muutosten rohkaiseminen voi vaikuttaa merkittävästi. Säännöllinen liikunta, tasapainoinen ruokavalio ja riittävä uni ovat tärkeitä. Henkinen stimulaatio, kuten palapelit ja lukeminen, voi myös olla hyödyllistä.
• Muiden terveystilojen hallinta: Hallitse sairauksia, kuten korkea verenpaine, diabetes ja korkea kolesteroli voi auttaa vähentämään aivovaurion riski Alzheimerin taudissa.
• Kognitiivinen koulutus: Kognitiivisiin koulutusohjelmiin osallistuminen voi auttaa sinua vahvistamaan kognitiivisia kykyjäsi ja hallitsemaan päivittäisiä tehtäviäsi tehokkaammin.
• Tukevat terapiat: Työ-, puhe- ja fysioterapia voi auttaa sinua ylläpitämään itsenäisyyttäsi ja hallitsemaan päivittäisiä toimintojasi.

Vaskulaarinen dementia on usein tulos aivojen verisuonten vaurioitumisesta. Aivosolut voivat kuolla, kun nämä verisuonet vaurioituvat tai tukkeutuvat, mikä johtaa kognitiiviseen heikkenemiseen. Veritulpat tai verenvuoto aiheuttavat aivohalvauksia, jotka ovat yleinen syy vaskulaariseen dementiaan.

Alzheimerin taudin tarkka syy on epäselvä, mutta tutkimukset viittaavat siihen, että siihen liittyy proteiinien kerääntyminen aivoihin. Proteiini beeta-amyloidi kerääntyy muodostaen plakkeja hermosolujen väliin. Tau-proteiini aggregoituu myös muodostaen materiaalia, jota kutsutaan sotkuiksi neuronien sisällä. Nämä plakit ja vyöt voi vahingoittaa aivosoluja, mikä johtaa kognitiiviseen heikkenemiseen.

Vaikka vaskulaarinen dementia ja Alzheimerin tauti voivat vaikuttaa eri-ikäisiin ja -taustaisiin ihmisiin, tietyt riskitekijät voivat lisätä näiden sairauksien kehittymisen todennäköisyyttä.

Asiantuntijat arvioivat noin 15–17 % dementiatapauksista johtuvat verisuonitekijöistä. Yleisiä vaskulaarisen dementian riskitekijöitä ovat seuraavat:

• ikä on yli 65 vuotta
• korkea verenpaine
• diabetes
• tupakointi (jos poltat)
• korkea kolesteroli
• sydänsairaus
• aivohalvauksen tai ministrokesin historia

Alzheimerin tauti on yleisin dementian syy, joka vaikuttaa yli 6 miljoonaa aikuiset Yhdysvalloissa. Ikä on merkittävin riskikerroin. Muut tekijät voivat kuitenkin lisätä riskiäsi sairastua Alzheimerin tautiin, mukaan lukien:

• sairauden perhehistoria
• päävamman historia
• joilla on Downin syndrooma
• ei harjoita henkistä ja fyysistä toimintaa

Verisuonidementiaa ja Alzheimerin tautia sairastavien ihmisten näkymät voivat vaihdella. Verisuonidementiassa oireiden eteneminen voi olla arvaamattomampaa tai se voi tapahtua askelmaisesti jokaisen aivohalvauksen tai verisuonitapahtuman jälkeen.

Ihmiset, joilla on Alzheimerin tauti Tapana kognitio ja muisti heikkenevät vähitellen ja asteittain.

Vanha tutkimus vuodelta 2016 viittaa myös siihen, että verisuonidementiasta kärsivillä ihmisillä voi olla nopeammin eteneviä liikkuvuusongelmia kuin Alzheimerin tautia sairastavilla.

Tässä on joitain usein kysyttyjä kysymyksiä vaskulaarisesta dementiasta ja Alzheimerin taudista.

Voiko sinulla olla sekä vaskulaarinen dementia että Alzheimerin tauti?

Kyllä, on mahdollista saada sekä vaskulaarinen dementia että Alzheimerin tauti. Tätä tilaa kutsutaan sekoitettu dementia.

Edistyykö vaskulaarinen dementia nopeammin kuin Alzheimerin tauti?

Verisuonidementian etenemisnopeus Alzheimerin tautiin verrattuna voi vaihdella. Verisuonidementia voi kuitenkin edetä nopeammin taustalla olevan verisuonivaurion luonteen ja mahdollisten lisähalvausten tai verisuonitapahtumien vuoksi.

Voinko estää dementiaa?

Vaikka dementiaa ei ole mahdollista estää kokonaan, elämäntapavalintoja voi auttaa pienennä riskiäsi. Strategioita ovat tasapainoinen ruokavalio, säännöllinen harjoittelu, henkisesti aktiivinen pysyminen ja kroonisten sairauksien hallinta.

Vaikka verisuonidementialla ja Alzheimerin taudilla on yhteisiä oireita, niillä on erilaisia ​​syitä, ja niiden eteneminen ja hoitotavat vaihtelevat.

Aivohalvaukset, jotka voivat johtua heikentyneestä verenvirtauksesta aivojen alueelle, aiheuttavat verisuonidementiaa. Alzheimerin taudin tunnusmerkki on amyloidiplakkien ja tau-kimppujen kerääntyminen aivoihin.

Varhainen havaitseminen ja elämäntapamuutosten hyväksyminen voi auttaa vähentämään dementian kehittymisen riskiä ja edistämään aivojen terveyttä.