Maastopalojen savu aiheuttaa 12 000 kuolemaa vuodessa

Tuore tutkimus paljastaa, että nousevat maapallon lämpötilat lisäävät maastopaloja, jotka johtavat yli 12 000 kuolemaan vuosittain myrkyllisen savun hengittämisestä.

Tämä Nature Climate Change -lehdessä julkaistu tutkimus osoittaa, että viimeaikainen ilmaston lämpeneminen aiheuttaa metsäpalojen syttymisen useammilla alueilla ympäri maailmaa, ja yli 12 000 ihmistä kuolee vuosittain hengittäessään savua näistä tulipaloista.

Aiemmin toisessa tutkimuksessa, jota johti tohtori Park Chae Yeon Japanin kansallisesta ympäristötutkimusinstituutista, arvioitiin, että 2010-luvulla lähes 100 000 ihmistä kuoli vuosittain hengittäessään pientä hiukkasta (PM2.5) sisältävää savua. Tämän tyyppinen pöly voi tunkeutua keuhkoihin ja päästä kehon verenkiertojärjestelmään.

Tutkijat tarkastelivat kolmea kasvillisuuden ja metsäpalojen mallia nykyisissä ilmasto-olosuhteissa ja vertasivat niitä neljänteen malliin, joka poisti kaikki ilmastonmuutoksen vaikutukset. Tutkimustulosten vaihteluista huolimatta kirjoittajat, jotka edustavat kahdeksaa maata, mukaan lukien Yhdistynyt kuningaskunta, Yhdysvallat, Saksa ja Kiina, olivat yhtä mieltä siitä, että ilmaston lämpeneminen lisää kuolemia, jotka liittyvät PM2.5:n hengittämiseen metsäpaloista.

Tutkijat uskovat myös, että metsäpalojen savun terveysvaikutukset voidaan aliarvioida. Tämä on erityisen huolestuttavaa, koska tulipalojen tuottamat myrkylliset hiukkaset ovat vaarallisempia kuin muista saastelähteistä tulevat myrkylliset hiukkaset.

Professori Hilary Bambrick, Australian kansallisen yliopiston epidemiologian ja väestön terveyden keskuksen johtaja, totesi, että miljoonat australialaiset altistuvat pitkäaikaiselle vaaralliselle savusaasteelle kesän 2019–2020 metsäpalojen aikana.

“Tämä johti satoihin kuolemiin tuolloin ja todennäköisesti aiheutti pitkäaikaisia ​​terveysongelmia monille ihmisille”, hän sanoi.

Eräässä toisessa brittiläisten ja belgialaisten tutkijoiden tutkimuksessa havaittiin, että ilmastonmuutos lisää metsäpalojen riskiä erityisesti sellaisissa maissa kuin Australiassa, Siperiassa ja Afrikan savannien niityillä.

Joillakin alueilla lämpötilan nousu on ensisijainen tekijä lisääntyneen metsäpaloriskin takana, kun taas toisilla alueilla alhaisempi kosteus on tärkein tekijä.