Sensorinen integraatio on olennainen osa sitä, miten ymmärrämme ympäröivää maailmaa. Viimeaikaisten tilastojen mukaan kuitenkin karkeasti
Sensorinen integraatioterapia on räätälöity lähestymistapa aistien käsittelyn haasteisiin. Tämä hoito on osoittanut rajallista tehokkuutta pitkäaikaisten oireiden vähentämisessä ja elämänlaadun parantamisessa tietyissä väestöryhmissä.
Tutkimme, mitä sensorinen integraatioterapia on, onko se tehokas aistiprosessointihäiriöiden hoidossa ja kuka voisi hyötyä eniten aistiintegraatiohoidoista.
Mitä on sensorinen integraatioterapia?
- arviointityökalut, joilla mitataan jonkun aistinvaraista integraatiota
- terapeuttiset työkalut, joita käytetään parantamaan aistihäiriöiden oireita
Joten, mitä tapahtuu sensorisen integraatioterapian aikana? ASI:n avulla koulutetut toimintaterapeutit pyrkivät auttamaan ihmisiä parantamaan aistinvaraisia oireitaan käyttämällä erilaisia terapeuttisia työkaluja kliinisissä olosuhteissa, tavoitteena:
- stimuloi aisteja aistisyötteen avulla
- haastava hieno- ja karkeamoottorisuunnittelu
- kehon liikkeitä kannustava
- kehittää uusia mukautuvia käyttäytymismalleja ja reaktioita
Terapeuttiset työkalut voivat olla luonteeltaan esimerkiksi fyysisiä, kuten trampoliinit tai kiipeilyseinät, tai henkisiä, kuten osallistumis- tai taitohaasteita.
Kuka suorittaa sensorista integraatioterapiaa?
Toimintaterapeutit ovat terveydenhuollon ammattilaisia, jotka käyttävät erilaisia terapeuttisia lähestymistapoja auttaakseen ihmisiä suorittamaan päivittäisiä tehtäviä sekä kotona että sen ulkopuolella.
Toimintaterapeuteilla on valtava rooli ihmisten – erityisesti autismikirjon häiriöstä (ASD) kärsivien – auttamisessa hallitsemaan aistioireita. American Occupational Therapy Associationin (AOTA) mukaan jotkut ihmiset, jotka voivat hyötyä eniten työterapiasta, ovat:
- Vauvat ja taaperot: Imeväisille ja taaperoille toimintaterapia voi parantaa varhaiselämän eri puolia, kuten leikkiaikaa, unta, aterioita ja sosiaalisuutta.
- Kouluikäiset lapset: Kouluikäisille lapsille toimintaterapia voi auttaa parantamaan asioita, kuten rutiineja, itsehoitoa, tutkijoita, sosiaalisuutta ja keskittymistä.
- Nuoret: Nuorten kohdalla toimintaterapia voi myös auttaa parantamaan nuorille aikuisille tärkeitä lisätaitoja, kuten autoilua, itsenäisyyttä ja jopa ihmissuhteita.
- Kaiken ikäiset aikuiset: Kaiken ikäisille aikuisille, erityisesti niille, joilla on myöhäinen diagnoosi, toimintaterapia voi parantaa koulu-, työ-, vapaa-ajan- ja parisuhdetaitoja.
Sensorisen integraatiohoidon suorittavat erityisesti koulutetut toimintaterapeutit, jotka eivät ainoastaan auta parantamaan välittömiä aistioireita, vaan auttavat myös hallitsemaan pitkäaikaisia oireita.
Kuka voi hyötyä sensorisesta integraatioterapiasta?
Suurin osa saatavilla olevasta sensorisen integraatioterapian tutkimuksesta keskittyy autistisiin lapsiin, joten aistinvaraisen integraatioterapian eduista on vain vähän tutkimusta tämän väestön ulkopuolella.
National Clearinghouse on Autism Evidence and Practice 2020 -raportissa todettiin, että ASI:tä käytetään ensisijaisesti 3–11-vuotiailla autistisilla lapsilla.
Raportin mukaan nuoremmilla autistisilla lapsilla ASI keskittyy erityisesti kommunikoinnin, kognition ja itsensä kehittämisen parantamiseen. Sitä voidaan myös käyttää auttamaan autistisia nuoria parantamaan sosiaalisia, käyttäytymis- ja motorisia taitojaan.
American Academy of Pediatrics (AAP) suositukset
Vuonna 2012 AAP julkaisi aistiintegraatiota ja sensorista integraatioterapiaa koskevan linjauksen. He suosittelivat, että lastenlääkärit eivät diagnosoi sensorista integraatiohäiriötä, ja kyseenalaistivat sensorisen integraatiohoidon pitkän aikavälin tehokkuuden.
Vuonna 2019 AAP julkaisi artikkelin, jossa he käsittelivät autististen lasten aistien käsittelyn puutteita.
He pitivät tutkimusta autististen lasten sensorisen integraatiohoidon tehokkuudesta epäselvänä. He sanoivat, että tämä terapia saattaa olla hyödyllinen tälle väestölle, mutta tuki sille perustuu ensisijaisesti henkilökohtaisiin tileihin.
Mitä on sensorinen integraatio?
Sensorinen integraatio eli sensorinen käsittely on tapa, jolla keräämme ja prosessoimme tietoa ympäröivästä maailmasta aistiemme kautta. Sensorinen integraatio ei ole vain näkö-, haju-, maku-, kosketus- tai ääniaistimme, vaan myös sitä, kuinka kehomme suuntautuu ja liikkuu avaruudessa.
Sensorinen integraatio koostuu kahdeksasta kokonaisjärjestelmästä, mutta on kolme aistinvaraista järjestelmää, jotka kärsivät eniten, kun jollakulla on haasteita aistinkäsittelyn kanssa:
- Tuntemisjärjestelmä: Tämä järjestelmä vastaa kosketustuntemusten, kuten paineen tai lämpötilan, tunnistamisesta ihon läpi.
- Proprioseptiivinen järjestelmä: Tämä järjestelmä on vastuussa siitä, että se ilmoittaa meille, missä olemme avaruudessa lihastemme ja niveltemme kautta.
- Vestibulaarijärjestelmä: Tämä järjestelmä koostuu monimutkaisesta elimestä korvassa, joka on vastuussa liikkeemme ja tasapainomme määrittämisestä.
Sensorinen integraatiohäiriö voi näyttää erilaiselta kaikille.
Esimerkiksi ihmiset, joilla on aistimodulaatiohaasteita, voivat kokea ali- tai ylireagointia aistisyötteeseen, kun taas ihmisillä, joilla on aistinvaraisen syrjinnän haasteita, voi olla vaikeuksia erottaa aistit toisistaan. Ja ihmisillä, joilla on aisteihin perustuvia motorisia haasteita, voi olla vaikeaa liikkua tai vakauttaa kehoa.
Voivatko autistiset lapset käyttää sensorista integraatioterapiaa?
Vaikka ASD:n sensorisen integraatiohoidon tutkimusta on olemassa, se on silti melko rajallista.
Esimerkiksi vuonna 2015 tehdyssä tutkimuksessa pienten ASD:tä sairastavien lasten sensorisen integraation ohjelmasta havaittiin, että motoriset taidot paranivat merkittävästi Peabody Developmental Motor Scalen (PDMS-2) mukaan hoidon jälkeen. Mutta vaikka tulokset olivat lupaavia, tämä tutkimus oli pieni ja rajoittui vain motorisiin haasteisiin.
Viime aikoina a
Vaikka nämä kolme tutkimusta osoittivat mahdollisia parannuksia ASD-lasten sensorisissa, motorisissa, verbaalisissa ja sosiaalisissa oireissa, ne olivat myös rajallisia – yhteensä vain 69 osallistujaa.
Loppujen lopuksi, vaikka ASI voi olla hyödyllinen vaihtoehto tietyille ASD-potilaille, tarvitaan lisää tutkimusta.
Kuinka tehokas sensorinen integraatioterapia on?
Vaikka ASI:ta on käytetty yli 50 vuoden ajan aistinvaraisten integraatiohaasteiden hoitona, tutkimus on edelleen rajallista ja tulokset vaihtelevia.
A
Katsauksessa tutkijat mainitsevat, että useimmat pienemmän mittakaavan tutkimukset eivät anna ristiriitaisia tuloksia, vaan myös monilta systemaattisilta katsauksilta puuttuu ratkaisevaa näyttöä aistiintegraatioterapian tehokkuudesta.
Vaikka jotkut tutkimukset osoittavat, että aistinvaraisen integraatioterapian käyttämisestä voi olla hyötyä ihmisille, joilla on aistihaasteita, emme vain tiedä tarpeeksi sen pitkäaikaisesta tehokkuudesta.
Bottom line
Huolimatta sensorisen integraatioterapian suosiosta aistinvaraisten prosessointihaasteiden hoitovaihtoehtona, tutkimus on edelleen rajallista, ja vain pieni määrä tutkimuksia osoittaa, että se voi olla tehokas hoitomuoto.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö sensorinen integraatioterapia voisi olla tehokas auttamaan joitain ihmisiä hallitsemaan aistioireitaan.
Jos harkitset sensorista integraatioterapiaa itsellesi tai läheisellesi, AAP suosittelee varmistamaan, että sinulla on tapa seurata sen tehokkuutta. Tämä tarkoittaa siis erityisten hoitotavoitteiden luomista koulutetun toimintaterapeutin kanssa ja tarkistamista, auttaako hoito näiden tavoitteiden saavuttamisessa.
Ja jos olet kiinnostunut oppimaan lisää muista aistinvaraisten integraatiohaasteiden hoitovaihtoehdoista aistinvaraisen integraatiohoidon ulkopuolella, harkitse lastenlääkärin tai toimintaterapeutin ottamista saadaksesi lisätietoja.
