Itsepuhumisen ymmärtäminen
Ota hetki ja mieti, mitä olet sanonut itsellesi tänään. Oliko se kriittinen? Vai oliko se ystävällistä ja hyödyllistä? Miltä sinusta tuntui osallistuttuasi tähän sisäiseen keskusteluun?
Ajatuksesi ovat tunteidesi ja mielialojesi lähde. Keskustelut itsesi kanssa voivat olla tuhoisia tai hyödyllisiä. Ne vaikuttavat siihen, miltä sinusta tuntuu ja miten reagoit elämäsi tapahtumiin.
Mitä on itsepuhuminen?
Itsepuhuminen on jotain, jota teet luonnollisesti koko valveillaoloaikasi. Ihmiset ovat yhä tietoisempia siitä, että positiivinen itsestään puhuminen on tehokas työkalu itseluottamuksen lisäämiseen ja negatiivisten tunteiden hillitsemiseen. Ihmisten, jotka pystyvät hallitsemaan positiivisen itsepuheen, uskotaan olevan itsevarmempia, motivoituneempia ja tuottavampia.
Miten itsepuhuminen toimii?
Vaikka positiivinen itsestään puhuminen on joillekin luonnollista, useimpien ihmisten on opittava viljelemään positiivisia ajatuksia ja karkottamaan negatiiviset ajatukset. Harjoittelulla voi tulla luonnollisemmaksi ajatella hyviä ajatuksia pahojen sijaan.
Positiivista itsepuhetta
Positiivinen itsepuhuminen tukee ja vahvistaa. Harkitse seuraavia kahta sisäistä väitettä:
- “Aion puhua kokouksessa tänään, koska minulla on jotain tärkeää annettavaa.” Tämä kuulostaa positiiviselta suunnitelmalta ja asenteelta.
- “En usko, että haluan puhua kokouksessa tänään, koska näytän typerältä, jos sanon väärin.” Vertaa tätä negatiivista kommenttia yllä olevaan väitteeseen.
Märehtiminen: Negatiivinen itsepuhuminen
Märehtiminen on positiivisen itsepuheen kääntöpuoli. Se tapahtuu, kun toistat järkyttäviä tai järkyttäviä ajatuksia tai tapahtumia yhä uudelleen päässäsi. Ongelman pohtiminen voi olla hyödyllistä, mutta jos käytät paljon aikaa märehtimiseen, pienet ongelmat ovat yleensä lumipalloja. Jatkuva märehtiminen voi saada sinut todennäköisemmin kokemaan masennusta tai ahdistusta.
Tämä lausunto osoittaa, että negatiiviset ajatukset voivat kasvaa ja muuttua itsetuhoiksi:
“Näytän niin lihavalta tässä mekossa. Olen todella lihava. Katso noita reidet. Ei ihme, etten pääse treffeille. Miksi en voi laihduttaa? Se on mahdotonta.”
Kielellä on väliä
Tutkijat ovat havainneet, että kyse ei ole vain siitä, mitä sanot itsellesi, vaan myös kielestä, jota käytät sanoessasi sen. Yksi raportti vuodelta 2014kuvaa kielen roolia itsepuhumisessa. Mikä on avain? Kun harjoitat itsepuhumista, älä viittaa itseesi ensimmäisessä persoonassa, kuten “minä” tai “minä”. Sen sijaan viittaa itseesi kolmannessa persoonassa käyttämällä sanaa “hän” tai “hän” tai viittaa itseesi nimellä.
Brené Brown, Houstonin yliopiston Graduate Collegen professori ja motivoiva puhuja, viittaa hänen päässään oleviin negatiivisiin ääniin gremlineinä. Antamalla kielteisille ajatuksilleen nimen hän sekä astuu pois niistä että pilkkaa niitä.
Raportissa jatketaan, että kolmannen henkilön käyttäminen itsepuhumisessa voi auttaa sinua astumaan taaksepäin ja ajattelemaan objektiivisemmin vastaustasi ja tunteitasi riippumatta siitä, ajatteletko menneisyyttä tai katsot tulevaisuuteen. Se voi myös auttaa vähentämään stressiä ja ahdistusta.
Näin pääset alkuun
Kuuntele ja opi
Vietä muutama päivä kuuntelemalla tarkasti sisäistä dialogiasi. Tuetko itseäsi? Oletko kriittinen vai negatiivinen? Olisiko sinun mukava sanoa nuo ajatukset ja sanat rakkaallesi? Toistuvatko yhteiset säikeet tai teemat? Kirjoita muistiin tärkeitä tai usein esiintyviä negatiivisia ajatuksia.
Ajattele sitä
Kysy itseltäsi seuraavat kysymykset jokaisesta luettelemastasi ajatuksesta:
- Ylireagoinko? Onko se todella niin iso juttu? Onko sillä merkitystä pitkällä aikavälillä?
- Yleistänkö liikaa? Päädynkö johtopäätökseen enemmän mielipiteiden tai kokemusten kuin tosiasioiden perusteella?
- Onko minulla mieli lukea? Oletanko, että muilla on tiettyjä uskomuksia tai tunteita tietyllä tavalla? Arvaanko miten he reagoivat?
- Merkitsenkö itseäni ankarasti? Käytätkö itseäsi sellaisilla sanoilla kuin “tyhmä”, “toivoton” tai “lihava”?
- Onko tämä kaikki tai ei mitään -ajattelu? Pidänkö yhtä tapausta hyvänä vai huonona ottamatta huomioon, että todellisuus on harvoin mustaa tai valkoista? Vastaus löytyy yleensä näiden kahden väliseltä harmaalta alueelta.
- Kuinka totta ja tarkka tämä ajatus on? Astu taaksepäin ja harkitse ajatuksen paikkansapitävyyttä kuin ystäväsi voisi.
Vaihda vaihteita
Nyt kun sinulla on parempi käsitys siitä, kuinka sisäiset ajatuksesi ovat vinossa, on aika vaihtaa vaihdetta ja oppia uusi lähestymistapa itsepuhumiseen. Tarkastele luettelossasi olevia ajatuksia ja muotoile ne uudelleen ystävällisemmässä, positiivisemmassa valossa.
Esimerkki 1
- “Mikä idiootti! Menin todella pilalle tuon esityksen. No, se on urani loppu.”
- Vaihtoehto: “Voin tehdä parempaa. Valmistaudun ja harjoittelen enemmän ensi kerralla. Ehkä saan julkisen puhumisen koulutuksen. Se tekisi uralleni hyvää.”
Esimerkki 2
- “En voi tehdä sitä yhdessä viikossa. Se on mahdotonta.”
- Vaihtoehto: “Tekemistä on paljon, mutta otan sen askel kerrallaan. Luulen, että katson, voivatko ystäväni myös auttaa.”
Esimerkki 3
- “Kuinka naurettavaa! En voi opettaa itseäni ajattelemaan positiivisemmin.”
- Vaihtoehto: “Positiivisemmin ajattelemaan oppiminen voi auttaa minua monella tapaa. Aion kokeilla sitä.”
Katso: 5 parasta mielenterveyden telelääketieteen yritystä »
Voit vain voittaa
Sisäisen kriitikon karkottamisella ja tuottavien, positiivisten sisäisten keskustelujen oppimisella ei ole haittapuolia. Joidenkin ihmisten voi olla helpompi omaksua positiivinen itsestään puhuminen. Toiset saattavat joutua antamaan sille enemmän aikaa ja panostamaan siihen enemmän. Joka tapauksessa se on kannattava askel kohti itsesi parantamista ja itsetuntosi parantamista.