Mikä yhteys unihalvauksen ja narkolepsian välillä on?

Unihalvaus on usein oire toisesta unihäiriöstä, kuten narkolepsiasta. Mutta voit silti kokea tämän ilmiön, jos sinulla ei ole narkolepsiaa.

Oletko koskaan herännyt etkä väliaikaisesti pystynyt liikkumaan? Jos näin on, olet kokenut unihalvauksen.

Tämä parasomnia (eräänlainen unihäiriö) on melko yleinen: Jotkut tutkimukset viittaavat karkeasti 7,6 % ihmisistä kokee unihalvauksen. Vaikka se voi vaikuttaa keneen tahansa, asiantuntijat ovat linkitetty unihalvaus mielenterveyden ja fyysisen terveyden vuoksi, kuten:

  • ahdistuneisuushäiriöt
  • posttraumaattinen stressihäiriö (PTSD)
  • kohtauksia
  • muut unihäiriöt

Unihalvaus ilmenee usein oireena narkolepsiasta, tilasta, johon liittyy äärimmäistä uneliaisuutta päiväsaikaan. Jotkut todisteet viittaavat siihen jopa puolet kaikista narkolepsiapotilaista kärsii unihalvausjaksoista.

Opi alta, kuinka narkolepsiaan liittyvä unihalvaus eroaa yksittäisestä unihalvauksesta, sekä saat vinkkejä tämän uniongelman ratkaisemiseksi.

Kuinka unihalvaus ilmenee narkolepsiassa

Unihalvaus tapahtuu usein osana nopean silmän liikkeen (REM) unta – univaihetta, jossa näet unta. Siirryt yleensä REM-unitilaan tunnin sisällä tai niin nukahtamisesta ja sitten uudelleen, kun unisyklisi toistuu.

REM-vaiheen aikana aivosi “jäädyttää” lihaksesi, jotta et nouse ylös ja ala näytellä unelmiasi. Tämä lihasatonia, kuten sitä kutsutaan, esiintyy luonnollisesti suojellakseen sinua.

Jos heräät siirtyessäsi univaiheiden välillä, saatat huomata, että et vieläkään pysty liikkumaan vähään aikaan. Tällöin saatat kokea yksittäisen unihalvauksen tai unihalvauksen, joka tapahtuu, kun sinulla ei ole narkolepsiaa. Nämä jaksot eivät kestä kauan – yleensä vain muutamasta sekunnista minuuttiin tai kahteen.

Mutta jos sinulla on narkolepsia, unihalvaus saattaa näkyä hieman eri tavalla.

Jos sinulla on narkolepsia, aivoillasi on vaikeuksia hallita uni-valveilujaksojasi. Tämän seurauksena saatat pudota REM-uneen hyvin pian nukahtamisen jälkeen. Jos näin tapahtuu, saatat kokea unihalvausjakson juuri silloin, kun alat ajautua pois, etkä myöhemmin yöllä tai herääessäsi.

Narkolepsia voi myös saada unihalvauksen jonkin verran säännöllisesti, ei silloin tällöin.

Muut narkolepsia-oireet

Jos sinulla on narkolepsia, sinulla on muita oireita kuin unihalvaus.

Saatat myös todennäköisesti kokea joitain seuraavista:

  • Päivän uneliaisuus: Koet äkillisiä äärimmäisen uneliaisuuden jaksoja. Saatat tuntea ylivoimaisen halun nukahtaa heti ja sinulla voi olla vaikeuksia pitää silmäsi auki. Näitä “unikohtauksia” tapahtuu, vaikka nukut paljon.
  • Hallusinaatiot: Saatat kokea hyvin eloisia ja realistisia hallusinaatioita nukahtaessasi tai herääessäsi. Nämä voivat koskea mitä tahansa aistejasi, mutta ne ovat yleensä visuaalisia.
  • Katapleksia: Katapleksiajakson aikana osa tai kaikki lihaksesi heikkenevät yhtäkkiä, kun olet hereillä. Katapleksia kestää yleensä vain muutaman minuutin ja ilmenee tyypillisesti sen jälkeen, kun koet voimakkaita tunteita, kuten jännitystä, vihaa tai pelkoa. Se tapahtuu vain tyypin 1 narkolepsiassa (narkolepsia ja katapleksia).
  • Automaattiset käytökset: Saatat nukahtaa vain muutaman sekunnin kerrallaan. Jos näin tapahtuu, saatat jatkaa sitä, mitä teit hereillä ollessasi, kuten puhua ystävän kanssa. Heräät latautuneena ja energisenä – mutta sitten ystäväsi sanoo, että aloit yhtäkkiä mutisemaan puhelimeen.
  • Hajanainen uni: Jos sinulla on narkolepsia, sinulla voi olla vaikeuksia nukahtaa tai nukahtaa. Monilla narkolepsiapotilailla on myös muita unihäiriöitä, kuten uniapnea, levottomat jalat -oireyhtymä tai unettomuus.

Diagnoosin saaminen

Jos sinulla on narkolepsian oireita, harkitse yhteydenottoa terveydenhuollon ammattilaiseen. Perusterveydenhuollon lääkäri tai muu kliinikko voi ohjata sinut uniasiantuntijan puoleen, joka voi auttaa sinua saamaan oikean diagnoosin.

He tekevät kokeen ja keräävät terveyshistoriasi auttaakseen sulkemaan pois kaikki muut unihäiriöt tai muut terveystilat.

Muista kertoa heille kaikista oireistasi, erityisesti katapleksiasta – tämä oire on hyvin harvinainen ihmisillä, joilla ei ole narkolepsiaa.

Uniasiantuntija suosittelee todennäköisesti pitämään unipäiväkirjaa viikon tai kaksi seurataksesi:

  • kun nukahdat
  • kuinka kauan nukut
  • kuinka paljon nukut yöllä
  • kun olet uninen päivällä
  • epätavallisia kuvia, tuntemuksia tai muita kokemuksia ajautuessaan pois tai herääessään
  • unihalvausjaksot

Sieltä osallistut kahteen erityiseen diagnostiseen testiin uniklinikalla.

Ensin teet polysomnogrammin (PSG) tai unitutkimuksen. Tämä testi tarkkailee aivojen toimintaa, hengitystä sekä lihasten ja silmien liikkeitä yön aikana. Se näkyy myös, kun koet REM-uni.

Seuraavaksi suoritat usean unilatenssitestin (MSLT). Tämä testi sisältää 5 päiväunet vuorokaudessa, jolloin jokainen päiväunet ovat 2 tunnin välein. Uniasiantuntijat käyttävät tätä testiä seuratakseen, kuinka nopeasti nukahdat ja milloin siirryt REM-uneen jokaisen päiväunen aikana.

Tiedoksi

Joissakin tapauksissa hoitotiimisi voi myös suositella lannepunktiota selkäydinnesteestäsi hypokretiini-nimisen hormonin varalta.

Tämä hormoni auttaa säätelemään unta ja valveillaoloa, ja asiantuntijat ovat yhdistäneet alhaiset hypokretiinipitoisuudet tyypin 1 narkolepsiaan.

Selviytymisvinkkejä

Jos sinulla on narkolepsia, hoidon saaminen voi auttaa lievittämään kaikkia oireitasi, mukaan lukien unihalvaus.

Nämä vinkit voivat myös auttaa minimoimaan unihalvausjaksoja.

  • Tavoitteena saada täydet yöunet: Unenpuute voi vaikuttaa useisiin unihäiriöihin, eikä unihalvaus ole poikkeus. 7 tai 8 tunnin uni joka yö voi auttaa estämään unihalvauksen. Noudata säännöllistä uniaikatauluatai nukkumaanmeno ja nouseminen samaan aikaan joka päivä, voivat myös auttaa.
  • Ota aikaa rentoutumiseen ennen nukkumaanmenoa: Nukkumaanmeno-rutiini voi auttaa sinua saamaan levollisempaa unta. Aluksi kannattaa varata tunti ennen nukkumaanmenoa rentouttaviin aktiviteetteihin, kuten meditointiin, päiväkirjan pitämiseen tai lämpimässä kylvyssä liotamiseen.
  • Vältä alkoholin ja kofeiinin juomista iltaisin: Nämä aineet eivät vain vaikeuta nukahtamista. Ne voivat myös häiritä lepoa ja mahdollisesti edistää unihalvausta. Nikotiini voi myös nosta riskiäsi unihalvauksesta.
  • Luo mukava nukkumisympäristö: Viihtyisä sänky ja rauhoittava makuuhuone voivat parantaa lepoasi paljon. Voit harkita investoimista mukavuusstandardisi täyttävään patjaan (tai budjettiystävällisen päällysteen lisäämistä), termostaatin asettamista viileään lämpötilaan, lakanoiden päivittämistä tai muutaman uuden tyynyn lisäämistä seokseen.
  • Yritä nukkua kyljelläsi: Anekdoottisesti unihalvaus näyttää tapahtuvan useammin, kun nukut selällään. Vaikka selkänukkuminen tarjoaa paljon terveyshyötyjä, kyljellesi kiertyminen ei vahingoita – varsinkin jos se parantaa lepoa.

Lopputulos

Unihalvaus ei yleensä aiheuta pysyviä terveysvaikutuksia. Silti nämä jaksot voivat tuntua epämukavilta tai huolestuttavilta, ja jos koet niitä usein, saatat alkaa pelätä nukahtamista.

Uniasiantuntija voi auttaa diagnosoimaan unihäiriöitä, joihin liittyy unihalvaus, kuten narkolepsia. Mutta jos sinulla ei ole narkolepsiaa, saattaa olla syytä kääntyä terapeutin puoleen. Mielenterveysalan ammattilaiset voivat tarjota lisäohjeita päiväsaikaan liittyviin huolenaiheisiin, jotka vaikuttavat unihalvaukseen ja muihin unihäiriöihin.

Lue lisää