Eteisvärinä vs. kammiovärinä

Yleiskatsaus

Terveet sydämet supistuvat synkronoidulla tavalla. Sydämen sähköiset signaalit saavat sen jokaisen osan toimimaan yhdessä. Sekä eteisvärinässä (AFib) että kammiovärinässä (VFib) sydänlihaksen sähköiset signaalit muuttuvat kaoottisiksi. Tämä johtaa sydämen kyvyttömyyteen supistua.

AFib:ssä sydämen syke ja rytmi muuttuvat epäsäännöllisiksi. Vaikka AFib on vakava, se ei tyypillisesti ole välittömästi hengenvaarallinen tapahtuma. VFib:ssä sydän ei enää pumppaa verta. VFib on lääketieteellinen hätätilanne, joka johtaa kuolemaan, jos sitä ei hoideta nopeasti.

Mitä ovat eteiset ja kammiot?

Sydän on yksi suuri elin, joka koostuu neljästä kammiosta. Sydämen osat, joissa värinä esiintyy, määrittävät tilan nimen. Eteisvärinä esiintyy sydämen kahdessa yläkammiossa, joka tunnetaan myös nimellä eteinen. Kammiovärinä tapahtuu sydämen kahdessa alemmassa kammiossa, jotka tunnetaan nimellä kammiot.

Jos eteisessä esiintyy epäsäännöllistä sydämenlyöntiä (rytmihäiriö), sana “eteis” edeltää rytmihäiriötyyppiä. Jos kammioissa esiintyy rytmihäiriö, sana “kammio” edeltää rytmihäiriötyyppiä.

Vaikka niillä on samanlaiset nimet ja molemmat esiintyvät sydämessä, AFib ja VFib vaikuttavat kehoon eri tavoin. Lisätietoja siitä, miten kukin sairaus vaikuttaa sydämeen, seuraavissa osioissa.

Miten AFib vaikuttaa kehoon?

Terveessä sydämessä veri pumpataan ylemmästä kammiosta alakammioon (tai eteisestä kammioihin) yhdellä sydämenlyönnillä. Saman sykkeen aikana veri pumpataan kammioista kehoon. Kuitenkin, kun AFib vaikuttaa sydämeen, ylemmät kammiot eivät enää pumppaa verta alempaan kammioon ja sen täytyy virrata passiivisesti. AFib:llä veri eteisestä ei välttämättä tyhjene kokonaan.

AFib ei yleensä ole hengenvaarallinen. Se on kuitenkin vakava sairaus, joka voi johtaa hengenvaarallisiin komplikaatioihin, jos se jää hoitamatta. Vakavimpia komplikaatioita ovat aivohalvaus, sydänkohtaus ja verisuonten tukkeutuminen, jotka johtavat elimiin tai raajoihin. Kun veri ei tyhjene kokonaan eteisestä, se voi alkaa kerääntyä. Kertynyt veri voi hyytyä, ja nämä hyytymät aiheuttavat aivohalvauksia ja raajoja tai elinvaurioita, kun ne poistetaan kammioista verenkiertoon.

Lue lisää: Aivohalvauksen oireet »

Miten VFib vaikuttaa kehoon?

Kammiovärinä on epäsäännöllistä ja epäsäännöllistä sähköistä toimintaa sydämen kammioissa. Kammiot puolestaan ​​eivät supistu ja pumppaa verta sydämestä kehoon.

VFib on hätätilanne. Jos sinulle kehittyy VFib, kehosi ei saa tarvitsemaansa verta, koska sydämesi ei enää pumppaa. Hoitamaton VFib johtaa äkilliseen kuolemaan.

Ainoa tapa korjata sydän, jossa on VFib, on antaa sille sähköisku defibrillaattorilla. Jos sokki annetaan ajoissa, defibrillaattori voi palauttaa sydämen normaaliin, terveeseen rytmiin.

Jos sinulla on ollut VFib useammin kuin kerran tai jos sinulla on sydänsairaus, joka altistaa sinulle suuren riskin saada VFib, lääkärisi saattaa ehdottaa sinulle implantoitavaa kardiovertteridefibrillaattoria (ICD). ICD istutetaan rintaseinämään ja siinä on sähköjohdot, jotka on kytketty sydämeesi. Sieltä se tarkkailee jatkuvasti sydämesi sähköistä toimintaa. Jos se havaitsee epäsäännöllisen sykkeen tai rytmin, se lähettää nopean iskun palauttaakseen sydämen normaaliin kuvioon.

VFibin hoitamatta jättäminen ei ole vaihtoehto. A ruotsalainen tutkimus vuodesta 2000 raportoitu, että VFib-potilaiden yhden kuukauden kokonaiseloonjäämisaste sairaalan ulkopuolella oli 9,5 prosenttia. Eloonjäämisalue oli 50 prosentista välittömällä hoidolla 5 prosenttiin 15 minuutin viiveellä. Jos VFib-hoitoa ei hoideta kunnolla ja välittömästi, he voivat kärsiä pitkäaikaisista vaurioista tai jopa joutua koomaan.

Estää AFib ja VFib

Sydämen terveellinen elämäntapa voi auttaa vähentämään sekä AFib- että VFib-tartunnan todennäköisyyttä. Säännöllinen fyysinen aktiivisuus ja ruokavalio, jossa on runsaasti sydämelle terveellisiä rasvoja sekä rajoitettu tyydyttyneitä ja transrasvoja, ovat avainasemassa, jotta sydämesi pysyy vahvana läpi elämän.

Jos sinulla on diagnosoitu joko AFib tai VFib, työskentele tiiviissä lääkärisi kanssa kehittääksesi hoito- ja elämäntapa-ohjelman, joka ottaa huomioon riskitekijäsi, rytmihäiriöhistoriasi ja terveyshistoriasi. Yhdessä voit hoitaa näitä molempia tiloja ennen kuin niistä tulee tappavia.

Lue lisää