Martan tarina
Martha Hanna-Smith on kouluttaja, joka varttui 92 neliökilometrin kokoisella Acklinsin saarella Bahamalla.
Käsityöläisenä ja kouluttajana Hanna-Smith on yli 40 vuoden ajan opettanut paikallisille asukkaille käsityön kääntämistä yrittäjyyteen.
Hän työskentelee kotimaansa luonnonmateriaalien, kuten olkien, simpukoiden ja hiekan, kanssa tehdäkseen kulttuurisesti merkityksellistä taidetta. Muita erikoisuuksia ovat hänen yrttiteet, hillot ja hyytelöt.
”Join pensasteetä koko ikäni, joten siinä on kaikki, mitä tiedän. En tiennyt mitään kaakaosta tai Ovaltinesta, joten jouduin turvautumaan siihen, mitä meillä oli takapihalla”, Hanna-Smith sanoo. ”Kaikki kasvit, kuten soursop ja kaikki muut, olivat siellä.”
Hän oppi yrteistä tarkkailemalla vanhempiaan. Jos hän näki kasvin, jota hän ei tunnistanut, hän pyysi lisätietoja.
”Opin paljon vanhuksilta pelkästään kysymällä ja katsomalla, mitä he käyttivät”, hän sanoo.
Lopulta Hanna-Smithin työ kasvien parissa sai huomiota, ja hän sai tunnustuksen pensaslääketieteen tutkimuksestaan. Vuonna 2006 hän julkaisi kirjan nimeltä ”Bush Medicine in Bahaman Folk Tradition”.
Hanna-Smith on ollut avainasemassa pensaslääketieteen terveyshyötyjen opettamisessa, paikallisten käsityöjärjestöjen perustamisessa sekä Bahaman kulttuurin ilmentämisessä ja säilyttämisessä.
Pensaslääketieteen perinne
”Pensalääketieteen harjoittaminen oli yksi monista afrikkalaisten panoksesta tähän maailman osaan”, Hanna-Smith sanoo. ”Bahamalla sitä pidetään afrikkalaisena selviytymisenä [necessity].”
Hän huomauttaa, että pensaslääketiede liittyy transatlanttiseen orjakauppaan, ja orjuuden aikana käytetyt kasvit ovat niitä, joita käytetään edelleen.
”Uskomme, että afrikkalaiset, kun heidät kuljetettiin tänne, toivat siemeniä ja kasveja mukanaan, ja he välittivät tietämystään näistä kasveista”, Hanna-Smith kertoo.
Bush-lääkettä käytetään useimmiten teen valmistukseen, mutta sitä voidaan käyttää myös salvoissa, hauteessa ja hieronnassa. Joitakin yleisesti käytettyjä kasveja ovat:
- kuume ruoho
- cerasee
- sininen vervain
- kamalame
Kuumeruoho on yksi tunnetuimmista pensaslääkkeistä, ja se on helppo tunnistaa tuoksunsa perusteella.
Muualla maailmassa sitruunaruohona tunnettua sitä käytetään lievittämään kuumetta ja edistämään rentoutumista. Maku muistuttaa sitruunankuorta, ja kasvi auttaa tukemaan immuunijärjestelmää.
– Kuumeruoho on pestävä huolellisesti, sillä koirat pissaavat siihen mielellään ja se voi saada sinut hyvin sairaaksi, Hanna-Smith varoittaa. ”Kun se on pesty, sen voi keittää, mutta jotkut myös murskaavat sen. Ja mielestäni tämä menetelmä antaa sille lisää voimaa.”
Ceraseella on maine monipuolisena yrttinä Bahamalla. Sitä käytetään yleisiin vaivoihin, vatsakipuista vilustumiseen, ja se on hyödyllinen myös diabetekselle.
Monilla bahamalaisilla aikuisilla on muistikuvia siitä, että heidät pakotettiin juomaan katkeraa teetä sairaana lapsena.
Kamalame, jota kutsutaan myös gumbo limboksi, tunnetaan ”parantavana puuna”. Sen mehua voidaan käyttää muiden kasvien aiheuttamien ihoreaktioiden hoitoon.
Tutkiessaan pensaslääkettä eri saarilla Hanna-Smith löysi usein eri nimet samoille kasveille.
Esimerkiksi sapodilla tai tilli Bahamalla tunnetaan Jamaikalla neeseberry-nimellä. Kasvi, joka tunnetaan nimellä sininen vervain Jamaikalla, kutsutaan sinisiksi kukiksi Bahamalla.
”Vanhemmillamme oli tapana käyttää sinisiä kukkia joka sunnuntaiaamu puhdistaakseen järjestelmänsä.” Hanna-Smith sanoo.
Useimmissa tapauksissa kasvien käyttötarkoitukset ovat samat eri saarilla, mutta joissain tapauksissa kasveja käytettiin eri tarkoituksiin kuin Hanna-Smithin tiedossa.
Bahaman pensaslääketieteen pitäminen hengissä
Hanna-Smith huomauttaa, että suuren osan tästä tiedosta pitivät Obeah-harjoittajat ja noitalääkärit, jotka olivat Bahamalla elävien orjuuskansojen joukossa.
Nämä olivat ja ovat edelleen monissa tapauksissa ihmisiä, jotka tunsivat kasvien lääkeominaisuuksia, joilla uskottiin olevan yhteyksiä henkimaailmaan.
Vaikka nämä lääketieteilijät olivat yleensä tärkeitä yhteisöilleen, termillä ”notalääkäri” on melko negatiivinen konnotaatio nykykielessä.
”Meillä on todella rikas historia. Tuona aikana 1600-1800 eurooppalaiset ja afrikkalaiset olivat täällä, eivätkä eurooppalaiset suostuneet tämän pensaslääkkeen käyttöön”, Hanna-Smith sanoo.
Obeahin, Vodoun, Santerian ja Shangon suullisia perinteitä harjoitetaan edelleen yleisesti Karibialla huolimatta siirtomaaperinnöstä, joka leimaa ne pahoiksi ja jopa demonisiksi.
Nämä stereotypiat ovat edelleen nähtävissä populaarikulttuurissa.
Esimerkiksi vuoden 2009 Disney-elokuvassa ”Prinsessa ja sammakko” esiintyy Dr. Facilier-niminen hahmo, joka on esimerkki valkoisen kulttuurin yleisestä haitilaisen vodoun vääristymisestä ja pilailusta.
Miksi tällainen negatiivinen kohtelu?
Lukuun ottamatta kolonisaattorin uskonnon uskonnollista yhteentörmäystä, nämä perinteet ja niihin liittynyt kasvilääketiede olivat voima, joka afrikkalaisilla oli ja säilytettiin orjuutena.
Heidän tietonsa ja monissa tapauksissa herbalismin hallinta antoi heille kyvyn jossain määrin hallita ja parantaa omaa kehoaan.
Tämä on oikeus Mustat ihmiset on usein evätty.
Ammatinharjoittajat tiesivät, mitkä kasvit parantaisivat haavoja, helpottaisivat vatsakipuja, aiheuttaisivat oksentelua ja jopa vaikuttaisivat lisääntymisjärjestelmään.
Tämä antoi bahamalaisille mahdollisuuden pitää huolta itsestään ja toisistaan, vaikka heillä ei olisikaan ollut pääsyä samaan lääketieteelliseen hoitoon ja hoitoon kuin valkoisilla kolonisaattoreilla.
Vaikka osa alkuperäiskansojen tietämystä pensaslääketieteestä on kadonnut, Hanna-Smith uskoo, että on tärkeää, että perinne välitetään ja jatketaan sukupolvien kautta.
”Meillä on joitakin myrkyllisiä kasveja, ja kaikkien on tiedettävä välttääkseen niitä”, hän sanoo. ”Meidän on osattava käyttää hyviä kasveja. Ihmisten ei pitäisi kuolla tämän tiedon kanssa.”
Tämä vakaumus on osa sitä, mikä ruokkii Hanna-Smithin työtä.
Vaihtoehtoisen lääketieteen dekolonisointi: ylpeyttä ayurveda-perinteestä
Dekolonisoiva vaihtoehtoinen lääketiede: afrikkalaisen diasporan herbalismi ja ekologia
Vaihtoehtoisen lääketieteen dekolonisaatio: perinteisen kiinalaisen lääketieteen perinnön kunnioittaminen
Mitä dekolonisaatio todella tarkoittaa
Bushin lääketiede ei ole jäänne menneisyydestä.
Se on mahdollinen tie valoisampaan, voimakkaampaan tulevaisuuteen bahamalaisille – ja mahdollinen portti erikoistuneeseen teollisuuteen, jota bahamalaiset voivat kehittää käyttämällä esi-isiensä tietämystä.
Tämä johtaisi paitsi fyysisen terveyden parantumiseen myös taloudelliseen hyvinvointiin.
Molemmat liittyvät kiistatta toisiinsa.
Aiemmin muut käyttivät hyväkseen afrikkalaisen diasporan vanhinten asiantuntemusta. On tärkeää, että näitä tietoja suojellaan ja käytetään afrikkalaisten hyväksi.
Hanna-Smithille pensaslääketieteen tulevaisuus näyttää positiiviselta.
Bahaman opiskelijat osallistuvat bush-lääketieteen tutkimusprojekteihin. Ja jotkut opettajat antavat tehtäviä, jotka vaativat oppilaita tunnistamaan kasveja ja niiden lääkekäyttöä.
Bush-lääketieteen sisällyttäminen muodolliseen koulutukseen auttaa varmistamaan, että perinne ymmärretään ja sitä harjoitetaan tulevina vuosina.
”Haluan nähdä kirjani kaikissa Bahaman kouluissa ja myydä ruokakaupoissa”, Hanna-Smith sanoo. ”Haluan nähdä hyvinvointikeskuksia, joista ihmiset voivat saada tarvitsemansa teet.”
Hän lisää työskentelevänsä toisen kirjan parissa, jossa on enemmän kasveja ja keittiötarvikkeita.
Kulttuurien kunnioittaminen, omaksumisen välttäminen
Hanna-Smith huomauttaa, että ihmiset vierailevat usein Bahamalla ja keräävät tietoa pensaslääkkeistä. Monissa tapauksissa tiedot annetaan liian vapaasti.
Sitten he palaavat maihinsa ja hyödyntävät afrikkalaisten jälkeläisten tietämystä.
Esimerkiksi soursopin suosio on kasvanut sen auttavan väittämien vuoksi
Tällainen taantumuksellinen kulutus vääristää kasvin todellisia käyttötarkoituksia ja muuttaa sen hyödykkeeksi, joka on poistettu sen biologisesta ja kulttuurisesta kontekstista.
Tämä helpottaa yleisön käsityksen manipulointia.
Soursop-tuotteita markkinoidaan yhä enemmän nimellä ”
Soursop on Karibialla perusruokaa ja lääkkeitä, ja sen kasvava suosio vaarantaa sen ylikorjuun ja vaarantuvan.
Ota vastuu omasta paranemisestasi
Hanna-Smith korostaa paikallisen ekosysteemin kasveihin ja yrtteihin tutustumisen tärkeyttä. Hän jakaa ideoita, kuten:
- oppia tunnistamaan kasveja
- oppia alueensi pensas- tai yrttilääkkeiden historiaa
- kiinnittää huomiota siihen, mitä paikalliset eläimet syövät vihjeiden saamiseksi
Nämä käytännöt voivat auttaa sinua tulemaan tietoisemmaksi ympärilläsi olevista lääkekasveista.
Voit aloittaa kotoperäisten kasvien tutkimisen seuraavasti:
- käyttämällä kasvintunnistussovellusta, kuten Seek tai PlantSnap
- seurata kasvien kasvattajia, kuten blackforager, sosiaalisessa mediassa
- paikallista kasvistoa ja eläimistöä käsittelevien kirjojen lukeminen
- ottamalla yhteyttä paikallisiin metsänhakijoihin
- liittyä kasvien tunnistusryhmiin
Noudata samalla äärimmäistä varovaisuutta.
Kasvilääketieteen oppimisessa on tärkeää kiinnittää huomiota yksityiskohtiin. Oikea tunnistaminen voi olla ero elämän ja kuoleman välillä.
Esimerkiksi Hanna-Smith kertoo, että kamalame kasvaa usein myrkkypuun lähellä, joka on nimensä mukainen.
Hän muistaa ajan, jolloin joku kuoli myrkkypuun käytön jälkeen luullen sen olevan kamalame.
”Jos käytät väärää kasvia, laulan sinulle”, hän sanoo vihjaten, että pian seuraa hautajaiset.
Varoitus
Älä koskaan syö kasveja, jotka olet tunnistanut sovelluksen, verkkokeskustelun tai kirjan perusteella. Nämä menetelmät ovat vain koulutusta ja tutkimista varten. Kasvien tunnistamisen oppiminen vaatii aikaa, perusteellista opiskelua, koulutusta ja paljon harjoittelua.
Tarkista aina kasvin identiteetti yrttilääkäriltä, kasvitieteilijältä tai muulta pätevältä ammattilaiselta ennen kuin käytät sitä mistä tahansa syystä.
Kattaa sukupolvia
Bahamilaiset rakastavat pensaslääkettä, koska se yhdistää heidät maahansa, perintöönsä ja esi-isiinsä. Se on perinne, johon he luottavat.
Bush-lääketieteen perinne auttoi monia bahamalaisia säilyttämään autonomian kehostaan ja terveydestään transatlanttisen orjakaupan aikana.
Se on edelleen tapa kunnioittaa menneisyyttä ja vahvistaa Bahaman kansalle tulevaisuutta.
Alicia A. Wallace on omituinen musta feministi, naisten ihmisoikeuksien puolustaja ja kirjailija. Hän on intohimoinen sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja yhteisön rakentamisesta. Hän nauttii ruoanlaitosta, leipomisesta, puutarhanhoidosta, matkustamisesta ja puhumisesta kaikille eikä kenellekään yhtä aikaa Viserrys.
