Kilpirauhanen on kaulan etuosassa sijaitseva perhosen muotoinen rauhanen, joka tuottaa hormoneja, jotka ovat välttämättömiä aineenvaihdunnan, energiantuotannon, sydämen toiminnan ja lämpötilan säätelyn kannalta. Kun kilpirauhanen ei toimi kunnolla, koko kehossa tapahtuu muutoksia, jotka vaikuttavat moniin järjestelmiin. Oireet voivat olla moninaisia, aluksi hienovaraisia ja usein sekoitetaan muihin sairauksiin.
Mitä tarkoittaa ”huonosti toimiva kilpirauhanen”?
Huonosti toimiva kilpirauhanen tarkoittaa, että kilpirauhanen ei tuota oikeaa määrää kilpirauhashormoneja, joita tarvitaan kehon normaaleihin toimintoihin.
Kilpirauhanen tuottaa kahta päähormonia: tyroksiinia (T4) ja trijodityroniinia (T3). Nämä hormonit säätelevät sitä, kuinka nopeasti solut muuttavat ravintoaineet energiaksi. Kun kilpirauhanen tuottaa liian vähän hormonia, tätä tilaa kutsutaan kilpirauhasen vajaatoiminnaksi. Kun kilpirauhanen tuottaa liikaa hormonia, tätä kutsutaan kilpirauhasen liikatoiminnaksi. Molemmissa tapauksissa epätasapaino häiritsee aineenvaihduntaa, energiatasapainoa ja elinten, kuten sydämen, aivojen, ruoansulatuskanavan ja lihasten, normaalia toimintaa. Kumpikin tila aiheuttaa erilaisia oireita.
Aivolisäke säätelee kilpirauhasen toimintaa kilpirauhasta stimuloivan hormonin (TSH) avulla. Jos kilpirauhasen toiminta heikkenee, TSH-tasot yleensä nousevat. Jos kilpirauhanen toimii liikaa, TSH-tasot yleensä laskevat. Tämän säätelymekanismin vuoksi laboratoriokokeissa mitataan usein sekä TSH:ta että kilpirauhashormoneja.
Huonosti toimivan kilpirauhasen syyt
Huonosti toimiva kilpirauhanen voi olla seurausta autoimmuunisairauksista, jodin puutteesta tai jodin liiallisuudesta, tulehduksesta, kyhmyistä tai lääkehoitojen sivuvaikutuksista.
1. Autoimmuunisairaudet
Autoimmuunisairaudet ovat yleisin syy kilpirauhasen pitkäaikaiseen toimintahäiriöön. Immuunijärjestelmä tuottaa vasta-aineita, jotka kohdistuvat kilpirauhaskudokseen tai kilpirauhasta stimuloivan hormonin reseptoreihin.
- Hashimoton kilpirauhastulehdus: Tässä tilassa immuunijärjestelmä hyökkää kilpirauhassolujen kimppuun ja tuhoaa ne vähitellen. Vaurio vähentää hormonituotantoa ja johtaa kilpirauhasen vajaatoimintaan. Hashimoton kilpirauhastulehdus on yleisempi naisilla, se ilmaantuu usein keski-iässä, ja se voi esiintyä suvuissa, joissa on ollut autoimmuunisairauksia. Yleisimpiä oireita ovat väsymys, kylmäintoleranssi, ummetus, painonnousu, kuiva iho, hauraat hiukset ja runsaat kuukautisvuodot. Pitkälle edenneissä vaiheissa ilmenee kasvojen turvotusta sekä käsien ja jalkojen turvotusta.
- Gravesin tauti: Tässä tilassa immuunijärjestelmä tuottaa vasta-aineita, jotka jäljittelevät kilpirauhasta stimuloivaa hormonia. Nämä vasta-aineet ylistimuloivat kilpirauhasta, mikä johtaa kilpirauhasen liikatoimintaan. Gravesin tauti aiheuttaa usein diffuusia struumaa ja voi joissakin tapauksissa aiheuttaa silmämuutoksia, kuten pullistumia (Gravesin oftalmopatia) tai kaksoiskuvia. Tärkeimpiä oireita ovat laihtuminen lisääntyneestä ruokahalusta huolimatta, sydämentykytys, hermostuneisuus, ärtyneisyys, hikoilu, lämpöintoleranssi, vapina ja tiheä ulostaminen.
2. Jodin puute tai jodin ylijäämä
Jodi on kilpirauhashormonien keskeinen rakennusaine. Sekä liian vähäinen jodin määrä että liiallinen jodin määrä häiritsevät kilpirauhasen toimintaa.
- Jodin puute: Jodin puute vähentää kilpirauhashormonin tuotantoa. Aivolisäke reagoi tähän lisäämällä kilpirauhasta stimuloivan hormonin määrää, mikä aiheuttaa kilpirauhasen suurenemisen (struuma). Vakava jodin puute voi aiheuttaa kilpirauhasen vajaatoimintaa erityisesti lapsilla ja raskaana olevilla naisilla, mikä johtaa kehityshäiriöihin. Tyypillisiä oireita ovat kaulan turvotus, väsymys, hidas syke ja lapsilla heikko kasvu ja oppimisvaikeudet.
- Jodin liiallinen saanti: Hyvin suuri jodin saanti voi myös häiritä kilpirauhasen toimintaa. Joillakin ihmisillä liiallinen jodi laukaisee kilpirauhasen liikatoiminnan (Jod-Basedow-ilmiö), erityisesti niillä, joilla on kyhmymäinen kilpirauhanen. Toisilla taas liiallinen jodi estää tilapäisesti hormonituotannon (Wolff-Chaikoff-ilmiö), mikä voi johtaa kilpirauhasen vajaatoimintaan. Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireita ovat väsymys, kylmäintoleranssi ja painonnousu, kun taas kilpirauhasen liikatoiminnan oireita ovat sydämentykytys, hermostuneisuus ja lämpöintoleranssi.
3. Kilpirauhasen tulehdus (kilpirauhastulehdus).
Kilpirauhastulehdus tarkoittaa kilpirauhasen tulehdusta, joka voi aiheuttaa joko tilapäistä kilpirauhasen liikatoimintaa tai kilpirauhasen vajaatoimintaa taudin vaiheesta riippuen.
- Virusinfektiot: Virukset, kuten influenssa, sikotauti tai coxsackievirus, voivat aiheuttaa subakuuttia kilpirauhastulehdusta. Tämä tila alkaa usein niskakivulla, kuumeella ja ohimenevällä kilpirauhasen liikatoiminnalla, jota seuraa kilpirauhasen parantuessa kilpirauhasen vajaatoiminta.
- Synnytyksen jälkeinen kilpirauhastulehdus: Raskauden jälkeen jotkut naiset saavat tilapäisen kilpirauhastulehduksen immuunijärjestelmän muutosten vuoksi. Tämä tila voi kiertää kilpirauhasen liikatoiminnan ja kilpirauhasen vajaatoiminnan kautta ennen toipumista. Joillakin naisilla kilpirauhasen vajaatoiminta muuttuu pysyväksi.
- Lääkkeiden aiheuttama kilpirauhastulehdus: Tietyt lääkkeet, kuten amiodaroni, interferoni ja tarkistuspisteiden estäjät, voivat laukaista kilpirauhasen tulehduksen ja häiritä kilpirauhasen toimintaa.
- Sädehoidon aiheuttama kilpirauhastulehdus: Kaulan sädehoito tai radioaktiivinen jodihoito voi tulehduttaa ja vaurioittaa kilpirauhaskudosta, mikä johtaa kilpirauhasen vajaatoimintaan.
4. Kilpirauhasen kyhmyt
Kilpirauhasen kyhmyt ovat paikallisia kasvaimia kilpirauhasen sisällä. Suurin osa kyhmyistä on hyvänlaatuisia, mutta ne voivat vaikuttaa hormonituotantoon.
- Hyvänlaatuiset kyhmyt: Useimmat kyhmyt eivät ole toiminnallisia eivätkä muuta hormonitasoja, mutta ne voivat aiheuttaa kosmeettisia ongelmia tai nielemisvaikeuksia, jos ne ovat suuria.
- Myrkylliset kyhmyt: Jotkut kyhmyt sisältävät soluja, jotka tuottavat kilpirauhashormonia aivolisäkkeen ohjauksesta riippumatta, mikä johtaa kilpirauhasen liikatoimintaan. Tämä tila on yleisempi vanhemmilla aikuisilla. Yleisiä oireita ovat selittämätön laihtuminen, sydämentykytys, lämpöintoleranssi, hikoilu ja lihasheikkous.
- Kyhmyjen syyt: Tekijöitä ovat jodin puute, geneettiset mutaatiot, säteilyaltistus lapsuudessa ja krooninen kilpirauhasta stimuloivan hormonin aiheuttama stimulaatio.
- Syöpäkyhmyt: Pieni osa kyhmyistä muuttuu kilpirauhassyöväksi. Nämä kyhmyt eivät aina vaikuta hormonituotantoon, mutta vaativat silti lääketieteellistä arviointia. Kilpirauhassyöpäkyhmy voi aiheuttaa jatkuvaa käheyttä, nielemisvaikeuksia tai kiinteän kyhmyn kaulassa.
5. Lääkehoitojen sivuvaikutukset
Muiden sairauksien lääkehoidot voivat vahingoittaa kilpirauhasta tai häiritä sen toimintaa.
- Leikkaus: Osittainen tai täydellinen kilpirauhasen poisto syövän tai kyhmyn vuoksi voi johtaa kilpirauhasen vajaatoimintaan.
- Radioaktiivinen jodihoito: Tätä hoitoa käytetään kilpirauhasen liikatoiminnan hoitoon, ja se tuhoaa kilpirauhaskudosta ja aiheuttaa usein pitkäaikaisena vaikutuksena kilpirauhasen vajaatoimintaa.
- Lääkkeet: Kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoitoon käytetty litium häiritsee kilpirauhashormonin vapautumista ja voi aiheuttaa kilpirauhasen vajaatoimintaa. Amiodaroni, jota käytetään sydämen rytmihäiriöiden hoitoon, sisältää korkeita jodipitoisuuksia ja voi aiheuttaa joko kilpirauhasen vajaatoimintaa tai kilpirauhasen liikatoimintaa.
- Sädehoito: Kaulaan kohdistuvat syöpähoidot voivat vaurioittaa kilpirauhassoluja, jolloin hormonituotanto vähenee hoidon jälkeen (useista kuukausista useisiin vuosiin).
Huonosti toimivan kilpirauhasen oireet
Kuten edellä on selitetty, nämä ovat kussakin tapauksessa huonosti toimivan kilpirauhasen oireita.
Kilpirauhasen vajaatoiminnan (kilpirauhasen vajaatoiminta) oireet.
Kilpirauhasen vajaatoiminta hidastaa kehon toimintoja. Oireet kehittyvät yleensä vähitellen ja tulevat selvemmiksi, kun hormonivaje pahenee.
- Väsymys ja heikkous: Kilpirauhashormonien puute vähentää solujen energiantuotantoa, mikä johtaa jatkuvaan väsymykseen, hitaisiin liikkeisiin ja lihasheikkouteen.
- Painonnousu: Hitaampi aineenvaihdunta saa elimistön polttamaan vähemmän kaloreita levossa, mikä edistää asteittaista painonnousua jopa ilman muutoksia ruoan saannissa.
- Kylmän sietokyky: Vähentynyt lämmöntuotanto saa sinut tuntemaan epätavallisen kylmää, erityisesti käsissä ja jaloissa.
- Kuiva iho ja hauraat hiukset: Hitaampi aineenvaihdunta vähentää verenkiertoa ja öljyrauhasten toimintaa, mikä johtaa ihon kuivumiseen, hiusten ohenemiseen ja kynsien haurastumiseen.
- Ummetus: Hitaampi ruoansulatuselimistö johtaa harvoin tapahtuvaan ja vaikeaan ulostamiseen.
- Masentunut mieliala ja muistiongelmat: Kilpirauhashormonit vaikuttavat aivojen välittäjäaineisiin, ja kilpirauhashormonien puute voi aiheuttaa matalaa mielialaa, huonoa keskittymiskykyä ja muistamattomuutta.
- Kurkkukipu ja turvotus kaulassa: Joissakin tapauksissa kilpirauhanen suurenee ja aiheuttaa struuman, joka voi aiheuttaa äänimuutoksia ja näkyvää kaulan turvotusta.
- Hidas syke (bradykardia): Sydämen vähentynyt stimulaatio hidastaa sykettä, joskus alle 60 lyöntiä minuutissa.
- Kasvojen turvotus ja käsien tai jalkojen turvotus: Vähentyneen aineenvaihdunnan aiheuttama nesteen kertyminen johtaa tyypilliseen turvotukseen.
- Kuukautisten epäsäännöllisyys: Naisilla saattaa esiintyä runsaita tai epäsäännöllisiä kuukautisia, koska kilpirauhashormonit ovat vuorovaikutuksessa lisääntymishormonien kanssa.
Maassamme noin 5 %:lla yli 12-vuotiaasta väestöstä on kilpirauhasen vajaatoiminta, ja sen esiintyvyys on suurempi naisilla ja iäkkäillä aikuisilla.
Kilpirauhasen liikatoiminnan (kilpirauhasen liikatoiminnan) oireet.
Kilpirauhasen liikatoiminta kiihdyttää kehon toimintoja. Oireet voivat ilmaantua äkillisemmin verrattuna kilpirauhasen vajaatoimintaan.
- Selittämätön laihtuminen: Lisääntynyt aineenvaihdunta saa elimistön polttamaan kaloreita nopeammin, vaikka ruoan saanti lisääntyisi.
- Lämpöintoleranssi: Liiallinen lämmöntuotanto saa sinut tuntemaan olosi liian lämpimäksi ja hikiseksi.
- Nopea syke ja sydämentykytys: Lisääntynyt sydämen stimulaatio aiheuttaa nopeaa sykettä, usein yli 100 lyöntiä minuutissa, ja epäsäännöllistä rytmiä.
- Hermostuneisuus ja ahdistuneisuus: Kilpirauhashormonien ylimäärä lisää hermoston herkkyyttä, mikä aiheuttaa levottomuutta, ärtyneisyyttä ja käsien tai sormien vapinaa.
- Usein toistuva ulostaminen tai ripuli: Suoliston nopeampi toiminta lisää ulostamistiheyttä.
- Unettomuus: Lisääntynyt energiantuotanto häiritsee normaalia unta.
- Silmämuutokset: Gravesin taudissa – yleinen kilpirauhasen liikatoiminnan syy – silmät voivat pullistua ulospäin ja ärsyyntyä.
- Lihasheikkous: Ylimääräisestä energiantuotannosta huolimatta lihassäikeet voivat hajota, mikä johtaa lihasheikkouteen erityisesti reisissä ja yläraajoissa.
- Hiusten oheneminen ja hauras iho: Lisääntynyt aineenvaihdunta heikentää hiusten ja ihon rakennetta.
- Kuukautisten epäsäännöllisyys: Naisilla saattaa esiintyä kevyempiä tai harvinaisempia kuukautisia.
Kilpirauhasen liikatoimintaa esiintyy noin 1 %:lla maamme väestöstä, ja sen esiintyvyys on suurempi naisilla.
Molemmissa tiloissa esiintyvät oireet
Joitakin oireita voi esiintyä sekä kilpirauhasen vajaatoiminnassa että kilpirauhasen liikatoiminnassa, vaikka mekanismit eroavat toisistaan.
- Suurentunut kilpirauhanen (struuma): Molemmat tilat voivat aiheuttaa kilpirauhasen kasvamisen suuremmaksi, jolloin kaulassa voi olla näkyvä tai tunnusteltava kyhmy.
- Mielialan muutokset: Sekä hormonien yli- että alijäämä voi aiheuttaa mielialan vaihtelua, masennusta tai ahdistusta.
- Hiustenlähtö: Sekä liian vähäinen että liiallinen hormonimäärä vaikuttavat hiusten kasvusykliin.
- Kuukautisongelmat: Kilpirauhasen toimintahäiriöt häiritsevät lisääntymishormoneja molempiin suuntiin.
Milloin sinun on mentävä lääkäriin?
Sinun on hakeuduttava lääkäriin, jos koet jatkuvaa väsymystä, selittämättömiä painonmuutoksia, kylmän tai lämmön sietämättömyyttä, kaulan turvotusta, sydämen tiheää sykettä tai mielialan muutoksia. Varhainen diagnoosi ehkäisee komplikaatioita, kuten sydänongelmia, hedelmättömyyttä ja hermovaurioita.
Lääkäri määrää yleensä verikokeita, jotka mittaavat TSH:ta, T4:ää ja joskus T3:aa. Kuvantamistutkimukset, kuten ultraäänitutkimus tai radioaktiivisen jodin ottokykykuvaus, voivat seurata tarvittaessa.
Miten hallita huonosti toimivan kilpirauhasen oireita?
– Ota määrätyt lääkkeet säännöllisesti: Jos sinulla on kilpirauhasen vajaatoiminta, lääkäri voi määrätä sinulle levotyroksiinia (kauppanimet: Eltroxin, Oroxine, Thevier, Synthroid) – synteettistä kilpirauhashormonia. Jos sinulla on kilpirauhasen liikatoiminta, lääkäri voi määrätä kilpirauhasen toimintaa estäviä lääkkeitä, radioaktiivista jodia tai leikkauksen vaikeusasteesta riippuen.
– Seuraa oireita ja verikokeiden tuloksia: Säännölliset tarkastukset auttavat lääkäriä säätämään hoitoa ja varmistamaan, että hormonitasot pysyvät tasapainossa.
– Noudata tasapainoista ruokavaliota: Riittävä jodin saanti on tärkeää, mutta vältä liiallista jodin saantia, koska se voi pahentaa kilpirauhasen toimintahäiriöitä.
– Rajoita nautintoaineita: Jos sinulla on kilpirauhasen liikatoiminta, vähennä kofeiinin saantia, koska kofeiini voi pahentaa sydämentykytystä ja ahdistusta.
– Harrasta liikuntaa kohtuullisesti: Säännöllinen liikunta tukee energiatasoa, painonhallintaa ja mielenterveyttä, mutta vältä liikaa rasitusta erityisesti hoitamattoman kilpirauhasen liikatoiminnan yhteydessä.
