:max_bytes(150000):strip_icc()/period-pain-AdobeStock_343323786-b2c5c68cb0f84b2cb6fef6b56f26ee1b.jpg)
Yleiskatsaus
Mikä on dissosiatiivinen amnesia?
Dissosiatiivinen amnesia on tila, jossa henkilö ei pysty muistamaan tärkeitä tietoja elämästään. Tämä unohtaminen voi rajoittua tiettyihin erityisalueisiin (teemaattinen), tai se voi sisältää suuren osan henkilön elämänhistoriasta ja/tai identiteetistä (yleinen).
Joissakin harvinaisissa tapauksissa, joita kutsutaan dissosiatiiviseksi fuugaksi, henkilö saattaa unohtaa suurimman osan tai kaikki henkilökohtaiset tietonsa (nimi, henkilöhistoria, ystävät) ja saattaa joskus jopa matkustaa toiseen paikkaan ja ottaa täysin uuden identiteetin. Kaikissa dissosiatiivisen amnesian tapauksissa henkilöllä on paljon suurempi muistin menetys kuin normaalin unohtamisen aikana odotettaisiin.
Dissosiatiivinen amnesia on yksi sairauksien ryhmästä, jota kutsutaan dissosiatiivisiksi häiriöiksi. Dissosiatiiviset häiriöt ovat mielenterveysongelmia, joissa normaalisti sujuvasti toimivat henkiset toiminnot, kuten muisti, tietoisuus tai tietoisuus ja identiteetti ja/tai havaintokyky, rikkoutuvat.
Dissosiatiiviset oireet voivat olla lieviä, mutta ne voivat olla myös niin vakavia, että ne estävät henkilöä toimimasta. Ne voivat myös vaikuttaa ihmissuhteisiin ja työelämään.
Kuinka yleinen on dissosiatiivinen muistinmenetys?
Dissosiatiivinen muistinmenetys on harvinainen; se vaikuttaa noin 1 %:iin miehistä ja 2,6 %:iin naisista koko väestöstä. Myös ympäristöllä on oma roolinsa. Dissosiatiivisen muistinmenetyksen määrät lisääntyvät luonnonkatastrofien ja sodan aikana.
###
Oireet ja syyt
Mikä aiheuttaa dissosiatiivisen muistinmenetyksen?
Dissosiatiivinen muistinmenetys on yhdistetty ylivoimaiseen stressiin, joka voi johtua traumaattisista tapahtumista, kuten sodasta, pahoinpitelystä, onnettomuuksista tai katastrofeista. Henkilö on saattanut kärsiä traumasta tai vain nähdä sen. Dissosiatiivisessa muistinmenetyksessä voi olla geneettinen (perinnöllinen) yhteys, koska lähisukulaisilla on usein taipumus amnesiaan.
Mitkä ovat dissosiatiivisen amnesian oireet?
Dissosiatiivista muistinmenetystä on kolmea tyyppiä tai mallia:
- Lokalisoitu: Muistin menetys vaikuttaa tiettyihin tietoalueisiin tai ihmisen elämän osiin, kuten tiettyyn ajanjaksoon lapsuudessa tai mihin tahansa ystävään tai työtoveriin liittyen. Usein muistin menetys keskittyy tiettyyn traumaan. Esimerkiksi rikoksen uhri ei ehkä muista, että hänet on ryöstetty aseella, mutta hän voi muistaa yksityiskohtia päivän loppupuolelta.
- Yleistetty: Muistin menetys vaikuttaa ihmisen elämän ja/tai identiteetin suuriin osiin, kuten siihen, että hän ei pysty tunnistamaan nimeäsi, työpaikkaasi, perhettäsi ja ystäviäsi.
- Fuuga: Dissosiatiivisella fuugalla henkilöllä on yleinen muistinmenetys ja hän ottaa uuden identiteetin. Esimerkiksi yksi keskijohtaja siirrettiin ylennyksiin. Hän ei tullut töistä kotiin, ja hänen perheensä ilmoitti hänet kadonneeksi. Hänet löydettiin viikkoa myöhemmin 600 mailin päässä asuvasta eri nimellä ja työskennellyt lyhytaikaisena kokina. Kun poliisi löysi hänet, hän ei tunnistanut ketään perheenjäsentä, ystävää tai työtoveria, eikä hän voinut sanoa kuka hän oli tai selittää henkilöllisyytensä puuttumista.
Dissosiatiivinen amnesia eroaa lääketieteellisten ongelmien, kuten sairauksien, aivohalvausten tai aivovammojen, aiheuttamasta muistinmenetyksestä. Lääketieteellisesti aiheutetun muistinmenetyksen yhteydessä muistot ovat harvinaisia ja yleensä hidasta ja asteittaista.
Useimmat dissosiatiivisen amnesian tapaukset ovat suhteellisen lyhyitä. Usein muistot palaavat yhtäkkiä ja kokonaan. Muistin palautumisen voi laukaista jokin henkilön ympäristössä tai terapiassa.
Myös ihmiset, jotka kärsivät lääketieteellisestä muistinmenetyksestä, ovat järkyttyneet muistin menetyksestä, jolloin useimmat dissosiatiivisesta muistinmenetyksestä kärsivistä ihmisistä näyttävät olevan yllättävän vähän huolissaan muistinmenetyksestään.
Diagnoosi ja testit
Kuinka dissosiatiivinen amnesia diagnosoidaan?
Jos potilaalla on dissosiatiivisen amnesian oireita, lääkäri suorittaa täydellisen sairaushistorian ja fyysisen tutkimuksen. Vaikka laboratoriotestejä ei ole olemassa dissosiatiivisten häiriöiden diagnosoimiseksi, lääkäri saattaa käyttää verikokeita tai kuvantamista (röntgenkuvauksia, CT-skannauksia tai MRI-kuvia) varmistaakseen, ettei potilaalla ole fyysistä sairautta tai lääkkeen sivuvaikutuksia.
Jos henkilöllä ei ole fyysistä sairautta, hänet voidaan ohjata mielenterveysalan ammattilaisen, kuten psykiatrin, psykologin tai psykiatrinen sosiaalityöntekijän, puoleen. Tämä hoitaja suorittaa kliinisen haastattelun saadakseen täydellisen kuvan henkilön kokemuksista ja tämänhetkisestä toiminnasta. Jotkut psykiatrit ja psykologit voivat käyttää erikoistestejä tai standardihaastattelua, kuten Structured Clinical Interview for Dissociation (SCID-D).
###
Hallinta ja hoito
Miten dissosiatiivista amnesiaa hoidetaan?
Dissosiatiivisen muistinmenetyksen hoidon tavoitteena on lievittää oireita, varmistaa, että potilas ja hänen ympärillään olevat ovat turvassa, sekä “uudelleen yhdistää” henkilö hänen kadonneisiin muistoihinsa. Hoidolla pyritään myös auttamaan henkilöä:
- Käsittele ja hallitse tuskallisia tapahtumia turvallisesti.
- Kehitä uusia selviytymistaitoja ja elämäntaitoja.
- Palaa toimimaan mahdollisimman hyvin.
- Paranna suhteita.
Paras hoitotapa riippuu henkilöstä, muistinmenetyksen tyypistä ja oireiden vakavuudesta. Hoito sisältää todennäköisesti jonkin seuraavista menetelmistä:
- Psykoterapia: Psykoterapia, jota joskus kutsutaan “puheterapiaksi”, on dissosiatiivisten häiriöiden tärkein hoitomuoto. Tämä on laaja käsite, joka sisältää useita terapiamuotoja.
- Kognitiivinen käyttäytymisterapia: Tämä psykoterapian muoto keskittyy muuttamaan haitallisia ajattelumalleja, tunteita ja käyttäytymistä.
- Silmien liikkeiden herkkyys ja uudelleenkäsittely: Tämä tekniikka on suunniteltu sellaisten ihmisten hoitoon, jotka näkevät jatkuvia painajaisia, takaiskuja ja muita posttraumaattisen stressihäiriön (PTSD) oireita.
- Dialektinen käyttäytymisterapia: Tämä psykoterapian muoto on tarkoitettu ihmisille, joilla on vakavia persoonallisuushäiriöitä (joihin voi sisältyä dissosiatiivisia oireita), ja se tapahtuu usein sen jälkeen, kun henkilö on kärsinyt pahoinpitelystä tai traumasta.
- Perheterapia: Tämä auttaa opettamaan perheelle häiriöstä ja auttaa perheenjäseniä tunnistamaan, jos potilaan oireet palaavat.
- Luovat terapiat (esim. taideterapia, musiikkiterapia): Näiden hoitojen avulla potilaat voivat tutkia ja ilmaista ajatuksiaan, tunteitaan ja kokemuksiaan turvallisessa ja luovassa ympäristössä.
- Meditaatio ja rentoutustekniikoita: Nämä auttavat ihmisiä käsittelemään paremmin dissosiatiivisia oireitaan ja tulemaan tietoisemmiksi sisäisistä tiloistaan.
- Kliininen hypnoosi: Tämä on hoito, joka käyttää intensiivistä rentoutumista, keskittymistä ja keskitettyä huomiota saavuttaakseen erilaisen tietoisuuden tilan. Sen avulla ihmiset voivat tutkia ajatuksia, tunteita ja muistoja, jotka he ovat saaneet piilottaa tietoiselta mieleltään.
- Lääkitys: Dissosiatiivisten häiriöiden hoitoon ei ole lääkettä. Ihmiset, joilla on dissosiatiivisia häiriöitä, erityisesti ne, joilla on masennusta ja/tai ahdistuneisuutta, voivat kuitenkin hyötyä hoidosta masennuslääkkeillä tai ahdistuneisuuslääkkeillä.
Ihmiset, joilla on dissosiatiivinen amnesia, reagoivat yleensä hyvin hoitoon. Mutta edistyminen ja menestyminen riippuvat monista asioista, mukaan lukien henkilön elämäntilanteesta ja siitä, onko hänellä tukea perheeltä ja ystäviltä.
###
Näkymä / ennuste
Mitkä ovat näkymät ihmisille, joilla on dissosiatiivinen muistinmenetys?
Useimmille ihmisille, joilla on dissosiaatiosta johtuva muistinmenetys, muisti lopulta palaa, joskus hitaasti ja joskus yhtäkkiä, mikä tekee kokonaisnäkymästä erittäin hyvän. Joissakin tapauksissa henkilö ei kuitenkaan koskaan pysty täysin palauttamaan kadonneita muistojaan.
Ihmisen ulkonäön parantamiseksi on tärkeää hoitaa kaikki dissosiatiiviset muistinmenetysongelmat mahdollisimman pian. On myös tärkeää hoitaa muita ongelmia tai komplikaatioita, kuten masennusta, ahdistusta tai päihteiden väärinkäyttöä.
