Harjoitus stressin lievittäjänä

Kun sinulla on diagnosoitu sydänsairaus, sinun on hallittava useita uusia stressitekijöitä jatkuvasti. Useammat lääkärikäynnit, uusiin lääketieteellisiin hoitoihin tottuminen ja elämäntapamuutoksiin sopeutuminen ovat vain osa tekijöistä, jotka voivat aiheuttaa stressiä ja ahdistusta.

Onneksi voit ryhtyä yksinkertaisiin toimiin stressin lievittämiseksi. Monet näistä vaiheista voivat auttaa parantamaan yleistä terveyttäsi, myös sydämesi terveyttä. Liikunta on yksi parhaista strategioista stressin torjumiseksi ja sydänsairauksien hallitsemiseksi.

Liikunta voi auttaa alentamaan yleistä stressitasoa ja parantamaan elämänlaatua sekä henkisesti että fyysisesti. Säännöllinen harjoittelu voi vaikuttaa myönteisesti mielialaasi lievittämällä jännitystä, ahdistusta, vihaa ja lievää masennusta, jotka usein kulkevat käsi kädessä stressin kanssa. Se voi parantaa unen laatua, johon stressi, masennus ja ahdistus voivat vaikuttaa negatiivisesti. Se voi myös auttaa parantamaan luottamustasi.

Miten liikunta auttaa stressiin?

Liikunta parantaa kehon kykyä käyttää happea ja parantaa myös verenkiertoa. Molemmilla näillä muutoksilla on suora vaikutus aivoihin. Liikunta lisää myös aivojen endorfiinituotantoa. Endorfiinit ovat “hyvän olon” välittäjäaineita, jotka ovat vastuussa halutusta “juoksijan korkeudesta”. Tämä on hyvinvoinnin ja euforian tunne, jonka monet ihmiset kokevat harjoituksen jälkeen.

Liikunta voi myös auttaa poistamaan mielesi huolestasi. Harjoitukseen liittyvät toistuvat liikkeet edistävät keskittymistä kehoon mielesi sijaan. Keskittymällä liikkeiden rytmiin koet monia samoja meditaation etuja treenaamisen aikana. Keskittyminen yhteen fyysiseen tehtävään voi tuottaa energiaa ja optimismia. Tämä keskittyminen voi auttaa rauhoittamaan ja selkeyttämään.

Jotkut huomaavat mielialansa parantuneen heti harjoituksen jälkeen. Nämä tunteet eivät pääty tähän, vaan ne yleensä kasautuvat ajan myötä. Todennäköisesti huomaat lisääntyneitä hyvinvoinnin tunteita pysyessäsi sitoutuneena johdonmukaiseen harjoitusrutiiniin.

Sen lisäksi, että säännöllinen liikunta vaikuttaa suoraan stressitasoihisi, se edistää myös terveyttä muilla tavoin. Yleisen terveytesi parantaminen voi auttaa epäsuorasti hillitsemään stressitasoja. Parantamalla fyysistä hyvinvointiasi ja sydämesi terveyttä, sinulla on vähemmän stressiä.

Joidenkin lisähyötyjen lisäksi liikunta voi auttaa:

  • vahvistaa lihaksia ja luita
  • vahvistaa immuunijärjestelmääsi, mikä voi vähentää sairauksien ja infektioiden riskiä
  • alentaa verenpainetta, joskus jopa yhtä paljon kuin jotkut verenpainelääkkeet
  • nostaa hyvän kolesterolin määrää veressäsi
  • parantaa verenkiertoa
  • parantaa kykyäsi hallita painoa
  • auttaa nukkumaan paremmin yöllä
  • lisää energiaasi
  • parantaa omaa kuvaa

Kuinka paljon liikuntaa tarvitset?

The Amerikan Sydänyhdistys (AHA) suosittelee vähintään 150 minuuttia kohtalaista aerobista liikuntaa joka viikko. He ehdottavat sen hajottamista käsittelemällä 30 minuutin harjoituksia vähintään viisi päivää viikossa. Jos aika on vähissä etkä mahdu koko 30 minuutin istuntoon, kolmen 10 minuutin harjoituksen on osoitettu toimivan melkein yhtä hyvin kuin 30 minuuttia kerralla.

The AHA kannustaa myös sisällyttämään vähintään kaksi lihaksia vahvistavaa harjoitusta viikoittaiseen rutiiniin. Sinun pitäisi antaa kaikille tärkeimmille lihasryhmillesi hyvä harjoitus, mukaan lukien kädet, hartiat, rinta, selkä, vatsa, jalat, vatsalihakset ja muut ydinlihakset.

Muista kehittää fyysistä aktiivisuuttasi asteittain, jos olet uusi harjoitusohjelma. Lääkärisi voi esimerkiksi ehdottaa, että aloitat 20 minuutin aerobisella harjoituksella kolme päivää viikossa ja lisää sitä vähitellen.

Millaiset harjoitukset auttavat stressiin?

On monia tapoja saavuttaa viikoittaiset harjoitustavoitteet. Millainen liikuntamuoto kannattaa valita?

Sinun ei tarvitse olla maratonjuoksija tai huippu -urheilija kokeaksesi stressin lievitystä harjoittelusta. Lähes kaikki harjoitukset voivat olla hyödyllisiä.

Harkitse esimerkiksi kohtalaisten aerobisten harjoitusten kokeilua, kuten:

  • pyöräilyä
  • nopea kävely tai lenkkeily
  • uiminen tai vesiaerobic
  • pelata tennistä tai mailapalloa
  • tanssia
  • soutu

Mitä tulee lihaksia vahvistaviin harjoituksiin, harkitse painonnostoa tai aktiviteetteja vastusnauhoilla.

Jopa niin yksinkertainen asia kuin puutarhanhoito tai portaiden valitseminen hissin sijasta voi antaa sinulle tunnepitoisuuden.

Mikä tahansa liikunta voi parantaa kuntoa ja vähentää stressiä. On kuitenkin tärkeää valita aktiviteetti, josta nautit pelon sijaan. Jos et pidä vedestä, älä valitse uintia harrastuksena. Jos ajatus juoksemisesta saa sinut ahdistuneeksi, 5K -kisan harjoittelu ei auta stressiä. Kokeile erilaisia ​​aktiviteetteja, kunnes löydät itsellesi sopivan. Kun pidät hauskaa, pysyt todennäköisemmin harjoittelurutiinissasi.

Treenaaminen jonkun muun kanssa voi myös lisätä harjoittelun stressiä vähentäviä etuja. Kun jaat sen ystävien perheenjäsenten kanssa, liikunta voi tuntua enemmän hauskalta ja vähemmän työltä.

Tarkista lääkäriltäsi

Jos et ole kunnossa tai olet aloittanut harjoittelun, kysy lääkäriltäsi ohjeita siitä, mitkä liikuntamuodot sopivat sinulle. Ne voivat auttaa sinua kehittämään turvallisen ja tehokkaan harjoitusrutiinin ottaen samalla huomioon kunnosi ja kuntotasosi. Keskustele sopivista voimakkuustasoista lääkärisi kanssa.

Voit nauttia harjoituksen stressin lievittävistä eduista, vaikka et olisi kunnossa tai et ole urheilullinen. Säännöllinen liikunta voi auttaa sinua tuntemaan itsesi vähemmän stressaantuneeksi, ahdistuneeksi ja masentuneeksi ja rentoutuneemmaksi, optimistisemmaksi ja onnellisemmaksi. Se voi myös parantaa yleistä terveyttäsi, myös sydämesi terveyttä.

Tietoisia liikkeitä: Joogaa ahdistukseen

Lue lisää