Yhtäkkiä yksi silmä hämärtyy: syyt ja hoito

Yhtäkkiä kokea epäselvyyttä yhdessä silmässä on hälyttävää. Näönmuutokset voivat olla merkkejä vakavista taustatiloista.

Yleisiä syitä äkilliseen näön hämärtymiseen toisessa silmässä

1. Taittovirheet

Vaikka et normaalisti käytä silmälaseja tai piilolinssejä, äkilliset näkömuutokset voivat johtua taittovirheistä. Yleisiä esimerkkejä ovat likinäköisyys, hyperopia tai astigmatismi.

Äkillisiä taittovirheitä voi ilmetä silmän linssin tai sarveiskalvon muodon muutoksista. Nämä muutokset voivat johtua pitkittyneen silmien rasituksen, kuivumisen tai väliaikaisen verensokeritason epätasapainon aiheuttamasta turvotuksesta, mikä vaikuttaa silmän kykyyn keskittyä kunnolla.

2. Kuivan silmän oireyhtymä

Riittämätön kyynelten tuotanto tai huonolaatuiset kyyneleet voivat johtaa kuivasilmäisyyteen.

Äkillinen puhkeaminen voi johtua ympäristötekijöistä, kuten alhainen kosteus, liiallinen näyttöaika tai altistuminen tuulelle tai savulle. Kuivan silmän oireyhtymä voi laukaista myös tietyt lääkkeet, hormonaaliset muutokset (esim. vaihdevuodet) tai systeemiset sairaudet, kuten Sjögrenin oireyhtymä.

Oireet: Silmien ärsytys, silmien punoitus ja ajoittainen näön hämärtyminen, erityisesti pitkän näyttöajan tai kuiville ympäristöille altistumisen jälkeen.

3. Kaihi

Vaikka kaihi on yleisempää vanhuksilla, äkilliset oireet voivat viitata varhaisen kaihien nopeaan etenemiseen.

Kaihi kehittyy, kun silmän linssin proteiinit kasautuvat yhteen, mikä johtaa sameutumiseen. Vaikka kaihi tyypillisesti etenee vähitellen, trauma, säteilyaltistus tai terveysolosuhteet, kuten diabetes, voivat kiihdyttää niiden muodostumista, mikä johtaa äkillisiin näkömuutoksiin.

Oireet: Pilvinen tai näön hämärtyminen, herkkyys häikäisylle ja näönvaikeudet yöllä.

4. Lasiaisen irtoaminen tai kellukkeet

Silmän lasimainen geeli voi kutistua tai irrota iän tai trauman myötä.

Ikääntyessämme lasiaisen geeli muuttuu vähemmän kiinteäksi ja voi alkaa nesteytyä tai vetäytyä verkkokalvosta – tila tunnetaan posteriorisena lasiaisen irtoamisena. Tämä prosessi voi olla äkillinen, erityisesti fyysisen rasituksen, silmäleikkauksen tai vamman jälkeen. Nopea irtoaminen voi johtaa äkilliseen epäselvyyteen, johon liittyy kelluja tai välähdyksiä.

Oireet: Yhtäkkiä kelluvia, valon välähdyksiä ja näön hämärtymistä.

5. Verkkokalvon olosuhteet

– Verkkokalvon irtauma: Tämä tila ilmenee, kun verkkokalvo irtoaa alla olevasta tukikudoksesta. Tämä tila voi johtua traumasta, äärimmäisestä likinäköisyydestä tai verkkokalvon ohenemisesta iän myötä. Hoitamattomana tämä tila voi johtaa pysyvään näön menetykseen.

Oireet: Näön hämärtyminen, valon välähdyksen näkeminen ja äkillinen epäselvyys.

– Silmänpohjan rappeuma: Tämä tila vaikuttaa makulaan, verkkokalvon keskeiseen osaan, joka vastaa yksityiskohtaisesta näkemyksestä. Vaikka tämä tila yleensä etenee vähitellen, äkillistä epäselvyyttä voi esiintyä nestevuodon tai makulan sisällä olevan verenvuodon vuoksi.

Oireet: Vääristynyt tai hämärtynyt keskusnäkö, lukuvaikeudet ja tummat tai tyhjät täplät näkökentässä.

6. Silmähalvaus (verkkokalvon valtimon tai laskimon tukos)

Silmähalvaus tapahtuu, kun verkkokalvon valtimon tai laskimon tukos häiritsee verkkokalvon verenkiertoa. Riskitekijöitä ovat korkea verenpaine, diabetes ja korkea kolesteroli.

• Verkkokalvon valtimon tukos: Veritulpan tai emboluksen aiheuttama tila voi johtaa äkilliseen ja vakavaan näön menetykseen.
• Verkkokalvon laskimotukos: Tämä tila liittyy usein hitaaseen verenkiertoon tai sakeutuneeseen vereen, mikä johtaa verkkokalvon turvotukseen ja verenvuotoon.

Oireet: Kivuton näönmenetys, näön hämärtyminen, johon joskus liittyy verhomainen varjo.

7. Näköhermon tulehdus

Näköhermo välittää visuaalista tietoa silmästä aivoihin. Näköhermon tulehdus liittyy usein autoimmuunisairauksiin, kuten multippeliskleroosiin, tai infektioihin, kuten virussairauksiin.

Tulehdus vahingoittaa näköhermon ympärillä olevaa suojaavaa myeliinivaippaa, mikä heikentää signaalin välitystä.

Oireet: Kipu, joka pahenee silmien liikkeen myötä, äkillinen näön kirkkauden heikkeneminen, värien desaturaatio (erityisesti punaiset näyttävät himmeiltä) ja vaikeissa tapauksissa täydellinen näön menetys sairaassa silmässä.

8. Systeemiset olosuhteet

– Korkea verenpaine (hypertensiivinen retinopatia): Kohonnut verenpaine voi vahingoittaa verkkokalvon pieniä verisuonia, mikä johtaa näön hämärtymiseen.

– Diabetes (diabeettinen retinopatia): Korkeat verensokeritasot voivat vaurioittaa verkkokalvon verisuonia ja aiheuttaa turvotusta tai nesteen vuotamista verkkokalvoon.

– Aurallinen migreeni: Migreeneihin voi liittyä näköhäiriöitä, kuten näön hämärtyminen, siksak-kuviot tai tilapäinen näönmenetys.

– Ohimenevä iskeeminen kohtaus: Tunnetaan myös miniaivohalvauksena, ohimenevä iskeeminen kohtaus voi tilapäisesti estää veren virtauksen silmään tai näköhermoon, mikä johtaa äkillisiin näkömuutoksiin. Oireet häviävät yleensä minuuteissa tai tunneissa, mutta vaativat välitöntä lääkärinhoitoa.

Aiheeseen liittyviä oireita seurataan

Näön hämärtyminen tapahtuu harvoin yksinään. Lisäoireet voivat auttaa tunnistamaan perimmäisen syyn:

• Kipu: Osoittaa infektion, tulehduksen tai vamman.
• Silmien punoitus: Osoittaa ärsytystä, infektiota tai tulehdusta.
• Valoherkkyys: liittyy usein sarveiskalvon tai verkkokalvon ongelmiin.
• Kaksoisnäkö: Voi viitata neurologiseen ongelmaan.
• Välähdys tai kelluminen: Yleistä sellaisissa olosuhteissa kuin verkkokalvon irtoaminen tai lasiaisen irtoaminen.
• Päänsärky tai pahoinvointi: Saattaa viitata systeemisiin syihin, kuten migreeniin tai kohonneeseen kallonsisäiseen paineeseen.

Toimenpiteet, kun näkö hämärtyy

Välittömät toimenpiteet:

• Vältä rasitusta: Lopeta kaikki visuaalista keskittymistä vaativat toiminnot ja anna silmäsi levätä.
• Huuhtele silmät: Jos epäilet ärsytystä tai kemikaalille altistumista, huuhtele silmät varovasti puhtaalla vedellä.
• Käytä tekokyyneleitä: Jos epäillään silmien kuivumista, voitelevat silmätipat voivat tarjota tilapäistä helpotusta.

Kun tarvitset ensiapua:

• Äkillinen näönmenetys.
• Siihen liittyvät oireet, kuten kipu, välähdysten näkeminen, kellukkeet tai varjostukset.
• Näön hämärtyminen trauman tai kemikaaleille altistumisen jälkeen.

Varaa aika näöntarkastukseen:

Silmälääkäri diagnosoi ongelman käyttämällä työkaluja, kuten rakolamppututkimuksia, optista koherenssitomografiaa (OCT) tai silmänpohjakuvausta.

Hoitovaihtoehdot

– Lääketieteellinen hallinto

• Silmätipat: Määrätty infektioiden, silmien kuivuuden tai allergioiden hoitoon.
• Suun kautta otettavat lääkkeet: Systeemisiin syihin, kuten migreeniin tai infektioihin.
• Laserhoito: Verkkokalvon repeytymiseen tai irtoamiseen.

– Kirurgiset toimenpiteet

Pitkälle edenneissä tapauksissa voidaan tarvita kaihileikkausta verkkokalvon irtautumisen korjaamiseksi.

– Elintapamuutokset

• Juo riittävästi nesteitä koko päivän, syö tasapainoista ruokavaliota, joka sisältää runsaasti omega-3-rasvahappoja ja antioksidantteja.
• Harjoittele 20-20-20-sääntöä vähentääksesi näytöstä johtuvaa silmien rasitusta: Katso 20 minuutin välein jotain 20 metrin päässä 20 sekunnin ajan.

Näönmuutosten estäminen

– Säännölliset silmätutkimukset: Tunnista varhaiset merkit sellaisista sairauksista kuin glaukooma tai silmänpohjan rappeuma.

– Suojalasit: Estä vammat urheilun, työn tai kemikaalien altistumisen aikana.

– Hoitaa kroonisia sairauksia (jos sellaisia ​​on), kuten diabetes, verenpainetauti tai autoimmuunisairauksia.

– Ole tietoinen oireista, jotka vaativat kiireellistä lääkärinhoitoa.

Äkillinen näön hämärtyminen toisessa silmässä on oire, jota ei pidä koskaan jättää huomiotta. Vaikka jotkut syyt ovat hyvänlaatuisia ja helposti hoidettavia, toiset syyt ovat vakavia tiloja, jotka vaativat välitöntä huomiota. Varhainen diagnoosi ja nopea hoito ovat tärkeitä näön ja yleisen silmien terveyden säilyttämisen kannalta. Jos havaitset äkillisiä näkömuutoksia, ota välittömästi yhteys näönhuollon ammattilaiseen.