Punasolujen määrän vähenemistä kutsutaan anemiaksi. Punasoluilla on keskeinen rooli hapen kuljettamisessa keuhkoista kehomme kaikkiin kudoksiin. Kun punasolujen määrä vähenee liian pieneksi, jokainen elin ja kudos saa vähemmän happea kuin se tarvitsee toimiakseen kunnolla. Kehomme reagoi tähän puutteeseen monin tavoin. Kukin oire kuvastaa sitä, miten elimistö yrittää sopeutua vähentyneeseen hapensaantiin.

Liian vähäisen punasolujen määrän (anemian) syyt
Anemia kehittyy, kun punasolujen tuotanto, eloonjääminen tai häviäminen on epätasapainossa. Jokainen punasolu muodostuu luuytimessä, kiertää noin 120 päivän ajan ja hajoaa sitten pernassa tai maksassa. Kun luuydin ei tuota riittävästi punasoluja tai kun punasolut hajoavat liian nopeasti tai kun verenhukka poistaa punasoluja nopeammin kuin elimistö pystyy korvaamaan ne, punasolujen kokonaismäärä vähenee. Tärkeimmät syyt jakautuvat kolmeen alla olevaan luokkaan.
1. Verenhukka
Verenhukka on yleisin anemian syy. Pienikin, mutta jatkuva verenhukka voi vähitellen vähentää punasolujen määrää. Yleisiä verenhukan syitä ovat mm:
- Kuukautisvuoto: Runsas tai pitkittynyt kuukautisvuoto voi poistaa elimistöstä huomattavia määriä rautaa ja punasoluja.
- Ruoansulatuskanavan verenvuoto: Haavaumat, gastriitti, peräpukamat tai paksusuolen syöpä voivat aiheuttaa hidasta sisäistä verenvuotoa, joka ei välttämättä näy heti.
- Vamma tai leikkaus: Suuret vammat tai kirurgiset toimenpiteet voivat johtaa akuuttiin verenhukkaan, jolloin punasolujen määrä laskee nopeasti.
- Usein toistuva verenluovutus: Toistuvat verenluovutukset ilman riittävää palautumisaikaa voivat tilapäisesti alentaa punasolujen määrää.
Kun verenhukka jatkuu ilman raudan tai ravinteiden korvaamista, luuydin ei pysty vastaamaan menetykseen, ja kehittyy anemia.
2. Vähentynyt tai puutteellinen punasolujen tuotanto.
Luuytimen on tuotettava jatkuvasti uusia punasoluja korvatakseen kuolevat punasolut. Useat tekijät voivat häiritä tätä prosessia:
- Ravitsemukselliset puutteet: Rauta, B12-vitamiini ja folaatti ovat välttämättömiä punasolujen tuotannolle. Jos jokin näistä ravintoaineista puuttuu, punasolut ovat pienempiä, vähemmän tai epänormaaleja.
- Krooniset sairaudet: Pitkäaikaissairaudet, kuten munuaissairaudet, syöpä tai autoimmuunisairaudet, voivat tukahduttaa luuytimen toimintaa tai vähentää erytropoietiinia – munuaisten tuottamaa hormonia, joka stimuloi punasolujen tuotantoa.
- Luuytimen häiriöt: Tilat, kuten aplastinen anemia, myelodysplastiset oireyhtymät tai leukemia, vaurioittavat suoraan luuydintä, mikä vähentää sen kykyä tuottaa terveitä verisoluja.
- Geneettiset sairaudet: Jotkin perinnölliset sairaudet, kuten talassemia tai sirppisolusairaus, aiheuttavat sen, että elimistö tuottaa epänormaaleja punasoluja, jotka hajoavat varhain tai toimivat huonosti.
Kun punasolujen tuotanto hidastuu tai muuttuu vialliseksi, hapenkuljetus vähenee, vaikka veren kokonaistilavuus pysyy ennallaan.

3. Lisääntynyt punasolujen tuhoutuminen
Kehomme tuhoaa vanhat punasolut yleensä noin neljän kuukauden kuluttua, mutta tietyt olosuhteet voivat aiheuttaa ennenaikaisen tuhoutumisen – prosessia kutsutaan hemolyysiksi. Lisääntynyt punasolujen tuhoutuminen voi johtua seuraavista syistä:
- Autoimmuunireaktioista: Immuunijärjestelmä voi virheellisesti hyökätä punasoluja vastaan ja tuhota niitä nopeammin kuin luuydin korvaa niitä.
- Perinnölliset viat: Sirppisolusairaus, glukoosi-6-fosfaattidehydrogenaasin puutos ja perinnöllinen sferosytoosi heikentävät punasolukalvoja aiheuttaen varhaisen repeämisen.
- Infektiot ja toksiinit: Tietyt infektiot, lääkkeet tai altistuminen myrkyllisille aineille voivat vahingoittaa punasoluja suoraan.
- Laajentunut perna: Perna voi vangita ja tuhota punasoluja liikaa, kun se suurenee sairauden vuoksi.
Kun punasolut hajoavat liian nopeasti, elimistöstä vapautuu bilirubiinia, joka voi aiheuttaa keltaisuutta (ihon ja silmien kellastumista).

Liian vähäisen punasolujen määrän oireet (anemia)
1. Väsymys ja heikkous
Väsymys on yleisin oire siitä, että punasoluja on liian vähän. Jokainen punasolu sisältää hemoglobiinia, joka sitoo happea keuhkoissa ja luovuttaa sitä kehon kudoksissa. Kun punasolujen määrä vähenee, lihaksiin, aivoihin ja elimiin pääsee vähemmän happea. Keho tuottaa vähemmän energiaa, koska happi on välttämätöntä solujen energiantuotannossa. Tämän seurauksena tunnet olosi väsyneeksi jopa kevyen toiminnan jälkeen, tai saatat herätä virkeänä. Väsymykseen liittyy usein heikkoutta, koska lihakset saavat vähemmän happea, mikä vähentää niiden kykyä supistua tehokkaasti.
2. Hengenahdistus
Keuhkot ja sydän työskentelevät yhdessä toimittaakseen happea elimistöön. Kun liian vähän punasoluja kuljettaa happea, elimistö yrittää kompensoida sitä hengittämällä nopeammin ja syvemmälle. Huomaat hengenahdistusta liikunnan aikana, ylämäkeen kävellessäsi tai jopa levossa, jos anemia on vaikea. Hengenahdistus johtuu siitä, että elimistö yrittää lisätä hapen saantia kudosten tarpeiden tyydyttämiseksi. Tämä tunne voi pahentua makuulla, koska sydämen ja keuhkojen on työskenneltävä kovemmin hapen toimittamiseksi.
3. Kalpea tai kellertävä iho
Ihon väri muuttuu usein, kun punasolujen määrä laskee. Punasolut antavat verelle sen punaisen värin, ja kun punasoluja kiertää vähemmän, iho näyttää kalpealta, erityisesti kasvoissa, huulilla, ikenissä tai kynsien alla. Joistakin anemian muodoista, kuten punasolujen tuhoutumisen aiheuttamista muodoista, vapautuu bilirubiinia – keltaista pigmenttiä. Tällöin iho ja silmänvalkuaiset näyttävät usein kellertäviltä. Nämä värimuutokset heijastavat sekä kiertävien punasolujen määrää että laatua.
4. Huimaus
Aivomme tarvitsevat jatkuvaa ja riittävää hapensaantia. Kun hapensaanti vähenee liian vähäisen punasolujen määrän vuoksi, aivosolut saavat vähemmän happea. Tämän seurauksena sinua huimaa usein, kun nouset seisomaan tai vaihdat nopeasti asentoa. Vaikeassa anemiassa pyörtymistä voi esiintyä jopa istuessa tai levossa. Sydän- ja verenkiertoelimistö yrittää ylläpitää verenkiertoa aivoihin lisäämällä sykettä, mutta tämä kompensaatio ei ehkä täysin estä oireita.
5. Nopea tai epäsäännöllinen syke
Sydän havaitsee hapenpuutteen ja reagoi siihen lyömällä nopeammin kierrättääkseen jäljellä olevat punasolut nopeammin. Tämä nopeampi syke auttaa toimittamaan happea elintärkeisiin elimiin, mutta lisää myös sydämen työmäärää. Saatat tuntea sydämentykytystä tai epäsäännöllisiä sydämenlyöntejä. Ajan mittaan vaikea tai pitkäaikainen anemia voi aiheuttaa sydämen laajentumista tai johtaa sydämen vajaatoimintaan kroonisen ylikuormituksen vuoksi.
6. Kylmät kädet ja jalat
Vähentynyt veren happipitoisuus aiheuttaa huonoa verenkiertoa käsissä ja jaloissa. Käsien ja jalkojen verisuonet supistuvat, jotta happi säilyisi elintärkeiden elinten, kuten aivojen ja sydämen, saatavilla. Tämän seurauksena kädet ja jalat tuntuvat usein kylmiltä tai tunnottomilta. Näiden alueiden iho voi myös näyttää kalpealta tai sinertävältä. Nämä muutokset ovat merkki siitä, että käsien ja jalkojen kudokset saavat vähemmän happea ja verenkiertoa.
7. Päänsärky ja keskittymisvaikeudet
Aivot reagoivat nopeasti hapenpuutteeseen. Liian vähäinen määrä punasoluja johtaa siihen, että aivokudoksen hapensaanti vähenee. Seurauksena voi olla päänsärkyä, sekavuutta tai keskittymisvaikeuksia. Lapsilla voi esiintyä huonoa tarkkaavaisuutta ja hidasta oppimista. Aikuisilla henkinen aktiivisuus voi heikentyä.
8. Rintakipu
Ihmisillä, joilla on taustalla sydänsairaus, punasolujen väheneminen voi laukaista rintakipua, jota kutsutaan myös anginaksi. Sydänlihas saa vähemmän happea ja joutuu rasitukseen rasituksen aikana. Kun hapen saanti ei vastaa sydämen tarvetta, syntyy kipua. Tämä oire vaatii välitöntä lääkärinhoitoa, koska se voi viitata siihen, että sydän ei saa riittävästi happea toimiakseen turvallisesti.
9. Hauraat kynnet ja hiustenlähtö
Krooninen hapenpuute vaikuttaa nopeasti kasvaviin kudoksiin, kuten kynsiin ja hiuksiin. Kynnet muuttuvat usein ohuiksi tai hauraiksi. Hiukset putoavat usein helpommin tai kasvavat hitaasti.

10. Epätavalliset mielihalut ja muutokset kielessä
Raudanpuuteanemia, joka on yksi yleisimmistä syistä, kun punasoluja on liian vähän, voi johtaa erityisiin oireisiin, kuten ruokaan kuulumattomien tavaroiden (jää, lika tai paperi) himoon, jota kutsutaan nimellä pica. Kieli voi tulla kipeäksi, sileäksi tai turvonneeksi, koska sen pintasolujen hapensaanti on vähentynyt.
Milloin sinun on hakeuduttava lääkärin hoitoon?
Sinun on hakeuduttava viipymättä lääkärin hoitoon, jos sinulla on jatkuvaa väsymystä, hengenahdistusta tai kalpea iho. Lääkäri voi vahvistaa diagnoosin verikokeella, jossa mitataan hemoglobiini, hematokriitti ja punasolujen määrä. Anemian syyn selvittäminen on tärkeää, koska hoito riippuu siitä, johtuuko ongelma verenhukasta, vähentyneestä tuotannosta vai punasolujen lisääntyneestä tuhoutumisesta.