Tässä artikkelissa käsitellään silmien ja otsan taakse keskittyvän päänsäryn syitä, selitetään, kuinka tämä tila ilmenee ja kuinka tämä tila diagnosoidaan ja hoidetaan.
Syitä päänsärkyyn silmien ja otsan takana
Yksi seuraavista sairauksista voi aiheuttaa päänsärkyä silmien ja otsan takana.
1. Migreeni (migraines)
Syy ja patofysiologia
Migreeni on vakava, heikentävä päänsärky, joka tuntuu tyypillisesti toisella puolella päätä, mutta voi esiintyä myös silmien takana tai otsassa. Maailman terveysjärjestön mukaan migreeni vaikuttaa noin 15 prosenttiin maailman väestöstä.

Migreenin tarkka syy on edelleen tuntematon; migreenin uskotaan kuitenkin olevan seurausta epänormaalista aivotoiminnasta, joka vaikuttaa tilapäisesti hermosignaaleihin, kemikaaleihin ja aivojen verisuoniin. Migreenillä on geneettinen taipumus, ja ne ovat yleisempiä naisilla, mahdollisesti hormonaalisten vaikutusten vuoksi. Tietyt laukaisevat tekijät, kuten stressi, tietyt ruoat tai muutokset unirytmissä, voivat aiheuttaa migreenikohtauksen.
Diagnoosi ja hoito
Migreenidiagnoosi on ensisijaisesti kliininen, ja se perustuu potilaan historiaan ja fyysiseen tutkimukseen. Migreenille ei ole olemassa lopullista diagnostista testiä, mutta kuvantamistestit, kuten magneettikuvaus (MRI) tai tietokonetomografia (CT), voidaan tehdä muiden syiden sulkemiseksi pois.
Hoito on tyypillisesti oireiden hallintaa ja tulevien migreenikohtausten estämistä. Lääkkeitä, kuten triptaaneja tai ergotamiinia, voidaan käyttää lievittämään kipua ja oireita, kuten pahoinvointia tai valoherkkyyttä. Ennaltaehkäiseviä lääkkeitä, kuten beetasalpaajia, masennuslääkkeitä tai kouristuslääkkeitä, voidaan määrätä henkilöille, joilla on usein migreeniä.
2. Sinuiitti
Syy ja patofysiologia
Sinuiitti tai poskiontelotulehdus on poskionteloiden tulehdus tai turvotus. Tautien torjunta- ja ehkäisykeskusten tietojen mukaan sinuiitti sairastaa vuosittain noin 11 % aikuisista. Kun poskiontelot ovat tukossa (vilustumisen, allergisen reaktion tai polyyppien vuoksi), ne voivat saada tartunnan, mikä johtaa kipuun ja paineeseen silmien takana ja otsassa.
Diagnoosi ja hoito
Diagnoosi tehdään yleensä sairaushistorian ja fyysisen tutkimuksen perusteella, mukaan lukien nenän ja kasvojen tutkiminen tulehduksen merkkien varalta. Kuvatestejä tai nenän endoskopiaa voidaan käyttää vaikeissa tai toistuvissa tapauksissa.
Hoito riippuu syystä ja voi sisältää dekongestantteja, nenän kortikosteroideja tai bakteeri-infektioiden antibiootteja. Kroonisissa tapauksissa leikkaus on tarpeen polyyppien poistamiseksi tai poikkeavan väliseinän korjaamiseksi.
3. Klusteripäänsärky (cluster headache)
Syy ja patofysiologia
Klusteripäänsäryt ovat vakavia, yksipuolisia päänsäryjä, jotka esiintyvät klustereina, mikä tarkoittaa, että ne ilmaantuvat äkillisesti, kestävät jonkin aikaa ja häviävät sitten kuukausia tai jopa vuosia ennen palaamista. Klusteripäänsärky vaikuttaa alle 1 %:iin väestöstä, ja miehet ovat kolme kertaa todennäköisemmin kokeneet tämän sairauden.
Tarkkaa syytä ei tunneta, mutta tutkijat uskovat, että hypotalamukseen – aivojen osaan, joka ohjaa kehon biologista kelloa – liittyy klusteripäänsärkyä. Tekijät, kuten alkoholi, savukkeet, korkeat merenpinnat tai tietyt lääkkeet, voivat laukaista päänsärkykohtauksia.
Diagnoosi ja hoito
Diagnoosi perustuu ainutlaatuiseen toistuviin, vakaviin päänsäryihin. Aivojen kuvantaminen voidaan tehdä muiden sairauksien sulkemiseksi pois.
Hoidon tarkoituksena on vähentää päänsärkykohtausten vakavuutta ja esiintymistiheyttä. Akuutteja päänsärkykohtauksia voidaan hoitaa triptaaneilla tai korkeavirtaushapella. Ennaltaehkäiseviä lääkkeitä, kuten verapamiilia tai litiumia, voidaan määrätä päänsäryn aikana.
4. Silmien rasitus
Syy ja patofysiologia
Silmien rasitus voi johtua digitaalisten näyttöjen pitkäaikaisesta käytöstä, lukemisesta heikossa valaistuksessa tai intensiivistä keskittymistä vaativista tehtävistä. Optometric Association ehdottaa, että noin 58 % aikuisista kokee silmien rasitusta elektronisten laitteiden käytön seurauksena. Kun silmät keskittyvät tehtävään pitkään, lihakset voivat väsyä, mikä johtaa päänsärkyyn silmien takana ja otsassa.
Diagnoosi ja hoito
Diagnoosi perustuu potilaan historiaan ja silmätutkimukseen. On erittäin tärkeää sulkea pois taittovirheet (kuten likinäköisyys, hyperopia tai astigmatismi) tai ikänäköisyys, jotka voivat pahentaa silmien rasitusta.
Hoito sisältää tyypillisesti elämäntapojen muuttamisen, kuten 20-20-20-säännön noudattamisen: pidä 20 minuutin välein 20 sekunnin tauko katsoaksesi jotain 20 metrin päässä. Oikea valaistus, näytön häikäisyn vähentäminen ja tarvittaessa silmälasien käyttö auttavat myös hoitamaan silmien rasitusta. Säännöllinen näöntarkastus varmistaa, että nykyinen resepti on riittävä.
5. Glaukooma
Syy ja patofysiologia
Glaukooma on ryhmä silmäsairauksia, joille on ominaista näköhermon vaurioituminen, joka johtuu yleensä kohonneesta silmänsisäisestä paineesta. Maailman terveysjärjestön mukaan glaukooma vaikuttaa lähes 80 miljoonaan ihmiseen maailmanlaajuisesti. Krooninen glaukooma on yleensä alkuvaiheessa oireeton, mutta akuutti glaukooma voi aiheuttaa voimakasta päänsärkyä silmien takana, usein pahoinvointia ja punaista, kipeää silmää.
Diagnoosi ja hoito
Glaukooma diagnosoidaan kattavalla silmätutkimuksella, joka sisältää silmänsisäisen paineen mittauksen, näköhermon arvioinnin ja näkökenttätestin.
Hoidolla pyritään alentamaan silmänsisäistä painetta, ja siihen voi kuulua silmätippojen, suun kautta otettavien lääkkeiden käyttö, laserhoito tai leikkaus. Säännöllinen silmälääkärin seuranta on välttämätöntä, koska hoitamaton glaukooma voi johtaa pysyvään sokeuteen.
6. Valtimon tulehdus temppeleissä (temporal arteritis)
Syy ja patofysiologia
Temppelien valtimotulehdus esiintyy yleensä yli 50-vuotiailla ihmisillä. Tulehdus voi vähentää verenkiertoa eri kehon osiin aiheuttaen oireita, kuten vaikeaa päänsärkyä, päänahan kipua, leukakipua ja näköongelmia.

Diagnoosi ja hoito
Diagnoosi vahvistetaan ohimovaltimon biopsialla, jossa näkyy tyypillisiä tulehdussoluja. Verikokeet, kuten Erythrocyte Sedimentation Rate ja C-reactive protein (CRP), ovat myös yleensä kohonneita.
Välitön kortikosteroidihoito on välttämätöntä tulehduksen vähentämiseksi ja komplikaatioiden, kuten näönmenetyksen, estämiseksi. Pitkäaikainen reumatologin seuranta on tarpeen, koska hoito kestää usein 1-2 vuotta ja sillä voi olla merkittäviä sivuvaikutuksia.
Yhteenvetona voidaan todeta, että päänsärky silmien ja otsan takana voi johtua useista syistä, suhteellisen hyvänlaatuisista, kuten silmien rasituksesta, vakaviin, kuten glaukoomaan tai valtimoiden tulehduksiin temppeleissä. Näiden syiden patofysiologian, diagnoosin ja hoidon ymmärtäminen auttaa sinua hakemaan asianmukaista lääketieteellistä apua. Ota aina yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen, jos sinulla on toistuvia, vakavia tai pahenevia päänsärkyä.